Tutkimus
Tiedekunnan tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhteiskunnallisen muutoksen ymmärtäminen ja hallinta pitkällä aikavälillä.
Tiedekunta jatkoi uuden professorisukupolven rekrytointeja, mikä tukee sen menestystä tulevina vuosina. Tiedekunta menestyi Suomen Akatemian rahoitushauissa hyvin ja onnistui aikaisempaa paremmin myös ulkomaisen rahoituksen hankinnassa. Yhä suuremmalla osalla tiedekunnan senioritutkijoista on kilpailtua ulkopuolista rahoitusta, mikä osaltaan kertoo korkeatasoisen tutkimuksen laajapohjaistumisesta. Myös tieteellinen julkaisutoiminta on sekä laajapohjaistanut että kansainvälistynyt samalla kun tiedekunta tiedostaa kansallisen roolinsa suomalaisen yhteiskunnan muutosta koskevan suomenkielisen tiedon tuottajana.
Tiedekunnassa toimii kahdeksan temaattista tutkimuskeskusta: Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus (PERLA), Monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus (Narrare), Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI), Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies (Trivium), Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI) ja Työelämän tutkimuskeskus (WRC). Eturauhassyövän tutkimuskeskus PCRC on yhteinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan (MET) kanssa. Tiedekunta on luonut kriteerit tutkimuskeskusten perustamiselle ja lakkauttamiselle.
New Social Research (NSR) -profilaatiokokonaisuus on päättynyt ja juurrutettu tiedekuntaan. Profi5-haussa menestynyt Sustainable Welfare Systems (SWS) on tiedekuntavetoinen ja edelleen jatkuva hanke. Tiedekunta on keskeisesti mukana Suomen Akatemialta Profi6-rahoitusta saaneissa STUE (Sustainable Transformation of Urban Environments) – ja HDS (Health Data Science) -kokonaisuuksissa.
Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) tutkijat purkavat kokemuksen poliittista käyttöä ja keskustelevat julkisuudessa muun muassa sodan, vähemmistöjen, hyvinvointivaltion ja uskonyhteisöjen kokemushistoriasta. Ikääntymiseen keskittyvän GEREC-huippuyksikön (yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa) toiminta jatkui niin ikään vahvana.
Tiedekunnassa on runsaasti muuta innovatiivista tutkimustoimintaa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Emil Aaltosen Säätiön rahoittama Tarinat tietotekniikan toteutuksessa -projekti (INFOSTORY), joka on tutkinut Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän suunnittelua, käyttöönottoa ja medianäkyvyyttä kertomusten käytön näkökulmasta.
Pandemian viimein salliessa tiedekunnassa järjestettiin useita tieteellisiä konferensseja. Näistä merkittävimpänä Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA isännöi keväällä 2021 suurta kansainvälistä lapsuudentutkimuksen konferenssia IX Conference on Childhood Studies: Childhood and Time, joka kokosi yhteen lähes 500 osallistujaa.
Tiedekunnassa on useita Euroopan komission eri rahoitusinstrumenteista rahoitettuja hankkeita. Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamana hankkeena käynnistyi yliopistotutkija Eeva Puumalan hanke yhteisösuhteiden tutkimuksesta (Emergent Community). Hankkeessa kartoitetaan paikallisia ja arkisia konfliktin ja rauhan muotoja.
Tiedekunnan avauksiin ja tutkimusinfrastruktuureihin lukeutuu keväällä 2021 perustettu Aineistohallinnan osaamiskeskus TERDE – Tampere Enterprise for Research Data Excellence. Keskus vastaa tutkimusaineistojen hallinnan, arkistoinnin ja tietoturvallisen säilytyksen kasvaviin haasteisiin ja tarjoaa tutkijoiden käyttöön erilaisia aineistohallinnan ohjelmistoja.
Julkaisujen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2021 edellisvuodesta. Tiedekunta kasvatti avointen julkaisujen osuutta tiedekunnan kaikista julkaisuista liki kuusi prosenttiyksikköä. Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus kasvoi hieman. Kaikkineen muutos sekä julkaisutoiminnassa että muussa tutkimustoiminnassa oli tiedekunnassa myönteistä.
Koulutus
Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita yhteiskunnan palvelukseen kahdeksassa tutkinto-ohjelmassa (filosofia, historia, logopedia, kirjallisuus, psykologia, sosiaalityö, terveystieteet ja yhteiskuntatutkimus), kolmessa kansainvälisessä ja kahdessa kotimaisessa maisteriohjelmassa sekä yhdessä kansainvälisessä kandidaattiohjelmassa.
Vuoden 2021 aikana tiedekunnan kansainvälisiä maisteriohjelmia profiloitiin uudelleen. Global Society -maisteriohjelma nimettiin Social Science Research -ohjelmaksi ja sen alla olevien opintosuuntien nimet ja kuvaukset tarkistettiin. Aikaisemmin yhtenä opintosuuntana ollut Peace, Mediation and Conflict Research (PEACE) eriytettiin omaksi maisteriohjelmaksi ja Public Choice -opintosuunnan nimeksi muutettiin Public Policy Analysis. Näin kansainvälisten tutkinto-ohjelmien määrä kasvoi yhdellä.
Suomenkieliseen kandidaatin ja maisterin tutkintokoulutukseen avattiin 58 lisäaloituspaikkaa. Tiedekunnan uusien suomenkielisten kandidaatin- ja maisterintutkinto-opiskelijoiden aloituspaikkamäärä oli ennen tätä lisäystä yhteensä 357, mukaan lukien avoimen väylän ja siirtohaun kautta valittavat. Suomen ja englanninkielisten maisterintutkinto-opiskelijoiden aloituspaikkamäärä oli yhteensä 189.
Vuoden 2021 opetus ja opiskelu tapahtui koronapandemian värittämissä, etäopintoja painottavissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Tiedekunta vastasi etäopetuspaineeseen panostamalla esimerkiksi hybridiopetusinfran rakentamiseen.
Tiedekunta ylitti perustutkintotavoitteensa lähes kaikilla aloilla. Tavoiteajassa valmistuneiden määrä kasvoi ensimmäistä kertaa yli 50 prosenttiin suoritetuista perustutkinnoista.
Työelämäjaksoja ja kursseja lisättiin eri opintojen vaiheisiin eri tutkinto-ohjelmissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin kansainvälisten ohjelmien työelämärelevanssin rakentamiseen.
Tutkinto-ohjelmissa otettiin käyttöön opiskelijan hyvinvointia tukevat ja palveluiden saatavuutta edistävät Tampereen yliopiston Navigaattori- ja Kompassi-toiminnot. Useiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoita on myös osallistunut oman ja muiden tiedekuntien opiskelijoiden opintoja edistävän vertaistuen antamiseen yliopiston ja TAMKin sekä ylioppilaskunta TREYn ja opiskelijakunta Tamkon OKM-rahoitteisessa TreSilienssi-hankkeessa.
Tiedekunnan ja opiskelijajärjestöjen vuoropuhelu ja yhteistyö oli tiivistä. Tiedekunnan johto ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat tapasivat kuukausittain.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan tutkijat ja opettajat olivat kysyttyjä asiantuntijoita erilaisissa kehittämishankkeissa ja lainvalmistelussa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa. He ovat osallistuneet aktiivisesti ja keskeisissä vastuutehtävissä myös muun muassa lapsiperheiden asemaa, ikääntymistä, sisäistä turvallisuutta ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskuntapoliittisen valmistelun eri vaiheisiin.
Historian, filosofian ja kirjallisuustieteen yksiköstä historian oppiaineen ja Museokeskus Vapriikin yhteistyön tuloksena syntyi suosittuja näyttelyjä, kuten Ritarit (2021) ja Ostia, portti Roomaan (2019–2021). Molempiin näyttelyihin liittyi luentosarja. Ostia-näyttely oli Vapriikin kaikkien aikojen suosituin erikoisnäyttely.
Hyvinvointitieteiden yksikkö osallistui erityisesti sosiaalityön ja psykologian alan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen sekä vahvisti logopedian opetusta tiedekunnassa. Integroitu työote uusiutuvassa sote-keskuksessa (INSOTE) -hanke tutkii muotoutumassa olevaa yliopistollisen sote-keskuksen rakentumista osana koko sote-palvelujen uudistamisprosessia vuosina 2021–2022.
Terveystieteiden yksikkö järjesti yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Koronavirustartuntojen jäljitys -verkkokoulutuksen COVID-19-virukselle altistuneiden tavoittamiseksi. Yksikössä tehtiin kiinteää yhteistyötä Sisä-Suomen syöpäkeskuksen ja TAYS syöpäkeskuksen kanssa syöpäepidemiologisessa ja hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotieteellisissä tutkimuksissa selvitettiin esimerkiksi syövän vaikutuksia potilaan ja hänen läheistensä elämään sekä palliatiivisissa hoidoissa käyvien potilaiden elämää.
Yhteiskuntatutkimuksen yksikössä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) -tutkimuskonsortio toimi laajassa yhteistyössä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuntavaalivuonna korostui kuntien kestävän kehityksen strategisen osaamisen edistäminen yhteistyössä Kuntaliiton ja kuntien kanssa sekä Pirkanmaan kestävyysmurroksen edistäminen alueen strategiatyössä.
Työelämän tutkimuskeskus WRC on panostanut koronapandemian vaikutusten tieteelliseen tutkimukseen sekä myös pandemiasta kärsineiden alojen kehittämiseen. Se on myös osallistunut lukuisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin.
Gerontologian tutkimuskeskus GEREC osallistui 2021 tutkitun tiedon teemavuoteen Hyviä uutisia vanhenemisesta -kokonaisuudella, joka sisälsi Radio Moreenin kanssa tuotetun podcast-sarjan, osallistumisen tutkijoiden yöhön syyskuussa sekä teemavuoteen liittyviä blogikirjoituksia. GERECin tutkijat ovat olleet aktiivisia myös tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.
Kansainvälisen Erase GBV-hankkeen tutkimukseen perustuva, kuudella kielellä toteutettu Sukupuolittuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa -verkkokoulutus valittiin yhdeksi vuoden 2021 tasa-arvoteoista. Rokote-epäröinnin kohtaamista useassa Euroopan maassa tutkiva VAX-TRUST hanke on saanut laajasti huomiota valtakunnallisessa mediassa.
Suomen Punainen Risti myönsi vuonna 2021 Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen ALL-YOUTH-hankkeelle, jossa tuotetaan yhdessä järjestöjen kanssa uusia ratkaisuja nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen vuorovaikutteisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaalisten innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja biotalouden näkökulmista.