Kielitietoisuudella tarkoitetaan, että opettaja havainnoi kieltä ja kielenkäyttöä eri tilanteissa sekä tukee kielellisten ja sisällöllisten taitojen samanaikaista karttumista. Opettaja tarvitsee ymmärrystä oppijan kielellisistä resursseista, tiedonalojen ja oppilaitoksen kielellisistä käytänteistä sekä oppimista tukevan pedagogiikan käytänteistä. Koulutuksen kielitietoisuus ei hyödytä ainoastaan monikielisiä oppijoita, vaan myös suomen kieltä äidinkielenään puhuvat opiskelijat hyötyvät samoista näkökulmista ja tuen keinoista. (Aalto ym., 2019.)
Työkaluja opettajalle S2-taustaisen opiskelijan huomioimiseen
Korkeakoulujen yleinen kielitaitovaatimus suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa on B2 eli Yleisten kielitutkintojen taso 4. Se on niin sanottu itsenäisen kielenkäyttäjän perustaso, jota kuvataan esimerkiksi näin: Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys) (OPH, kielitaidon tasojen kuvausasteikko). Tällä kielitaitotasolla on mahdollista seurata korkeakouluopetusta ja lukea sekä kirjoittaa korkeakouluopintoihin liittyviä tekstejä, mutta se on työläämpää kuin korkeammalla kielitaitotasolla.
Korkeakouluopetuksessa tulisi huomioida B2-tason kielitaito erityisesti opintojen alkuvaiheessa, sillä siinä vaiheessa suurempi osa opiskelijoista on vähimmäisvaatimuksen tasolla. Tavoite on, että opiskelijan kielitaito kehittyisi opintojen aikana kohti C-tasoa, sillä se on taso, jota tarvitaan yleisesti korkeakoulualojen työelämässä (Heimonen, Johanna 2007: Kielitaito osana ammattitaitoa). Lisäksi koulusivistyskielestä riippuen opiskelijalta voidaan edellyttää opinnäytteen kirjoittamista suomeksi sekä erinomaisen kielitaidon tason osoittamista kypsyysnäytteessä. Lue lisää kielitaidon osoittamisesta kypsyysnäytteessä korkeakouluyhteisössämme.
Se että suomi ei ole äidinkieli, ei ole laissa kirjattu peruste yksilöllisille erityisjärjestelyille. Opintojakson vastuuopettajalla on kuitenkin valta ja vastuu edesauttaa opiskelijoiden oppimista kielellisistä haasteista huolimatta. Tavoite on, että opiskelija pystyy saavuttamaan kirjatut osaamistavoitteet, etenemään opinnoissaan ja kehittämään kielitaitoaan korkeammaksi. Tämä vaatii opiskelijalta itseltään paljon työtä, mutta opettaja voi tukea opiskelijaa muutamalla helpolla keinolla.