Yksinäisyyden vähentäminen ja yhteisöllisyyden edistäminen

Yksinäisyys koskettaa lukuisia opiskelijoita. Joka neljäs opiskelija kokee pitkittynyttä yksinäisyyttä ja yli puolella opiskelijoista on satunnaisemmin yksinäisyyden kokemuksia. (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2022). Koronatilanteen jälkeen yksinäisyyttä koetaan korkeakouluissa edelleenkin hälyttävissä määrin ja yksinäisyyden kokemus vaikuttaisi lisääntyneen: Nyyti ry:n ja HelsinkiMission yhteisen Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen toteuttaman kyselyn mukaan (N=1975) yli puolet (51 %) kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa opiskelijaa, mutta erityisessä riskiryhmässä ovat psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat, nuoret naisopiskelijat (18-21 -vuotiaat), vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä yksinasuvat opiskelijat (Parikka ym. 2022; Diehl ym. 2018; Hysing ym. 2020).

Yksinäisyys vaikuttaa merkittävällä tavalla opiskelijan fyysisen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja opiskelukykyyn. Yksinäisyys on yhteydessä esimerkiksi heikentyneeseen opiskelumotivaatioon, opinnoissa jaksamiseen, tiedonkäsittelyn haasteisiin, oman asiantuntijuuden kehittymiseen ja kohonneeseen opintojen keskeyttämisriskiin. Yksinäisyys on suurempi riski terveydelle kuin esimerkiksi ylipaino tai tupakointi. (esim. Baarck 2021; Cacioppo ym. 2002; Hawkley & Cacioppo, 2010; Holt-Lunstad ym. 2015; Kraav ym. 2020; Kraav ym. 2021; Bu ym. 2020; Ybarra ym. 2008; Stadtfeld ym. 2019; Lähteenoja 2010; Tinto 1996.)

On tärkeää, että ihan jokainen korkeakoulussa toimiva tekee osansa opiskelijoiden yksinäisyyden vähentämiseksi. Pienetkin teot voivat olla ratkaisevia.

Tarkistuslista yksinäisyyden vähentämiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen:

Vähennä yksinäisyyteen liittyvää stigmaa ja häpeää oikealla tiedolla, joka vähentää opiskelijoiden tuntemaa syyllisyyttä yksinäisyydestään. Tuo aihe esiin opiskelijaryhmissä yleisesti, sillä et välttämättä voi tietää kuka opiskelija tuntee sisäisesti yksinäisyyttä. Kaikkien on hyödyllistä kuulla aiheesta.
Osoita opiskelijoille, että olet kiinnostunut heistä ja välität heistä. Katsekontakti, tervehtiminen, hymyile tai Mitä kuuluu? -kysymyksen esittäminen voi jo riittää.
Lisää myötätuntoa opiskeluyhteisössä vaikuttamalla vallitsevaan asenneilmapiiriin: keskustele opiskelijoiden kanssa siitä, miksi ihan jokaisen kannattaa opiskelupäivien aikana kohdata toisia ystävällisesti ja arvostavasti sekä, miksi näillä asioilla on merkitystä ihan jokaisen kannalta.
Mahdollista opiskelijoille vertaisuuden kokemuksia läpileikkaavasti osana opiskelupäivien rakenteita. Turvallisen tilan periaatteita noudattavat ja satunnaistamisen kautta toteutettavat ryhmätyöt, parikeskustelut, kuulumiskierrokset ja keskusteluhetket auttavat synnyttämään yhteyksiä kanssaopiskelijoihin.
Huomioi opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu, erilaiset elämäntilanteet, taustat ja tarpeet. Yksi muotti harvoin sopii kaikille.
Lisää tietoa ja puhetta yksinäisyydestä monin tavoin esimerkiksi verkkosivujen, sosiaalisen median tai tilaisuuksien ja tapahtumien kautta.
Vahvista osaamistasi yksinäisyyden kohtaamisessa osana omaa toimintaasi ja kannusta muita toimijoita myös lisäämään omia valmiuksiaan tarttua aiheeseen. Jakakaa hyviä käytäntöjä työyhteisössänne ja hyödyntäkää toistenne vertaistukea aiheen käsittelyssä.
Kannusta opiskelijoita hakemaan matalalla kynnyksellä tukea yksinäisyyden kysymyksiin korkeakoulujen hyvinvointihenkilöiltä, järjestöiltä (Nyyti ry, HelsinkiMissio) ja opiskeluterveydenhuollosta.
Huomio myös ryhmän aikuisopiskelijat! Puhu ja sanoita kohderyhmälle sopivilla termeillä – ei puhetta pelkästään nuorista. Esimerkiksi jo ryhmien muodostamisen suunnittelussa voi kiinnittää huomiota siihen, että ryhmässä olisi samaan ikäluokkaan kuuluvia opiskelijoita.
Hyödynnä korkeakoulun tukipalveluita ja kollegiaalista tukea, mikäli kohtaat haastavia tilanteita tai tuntuu epävarmalta ottaa aihetta puheeksi. Tarvittaessa voit pyytää apua ryhmän tai opiskelijan tilanteeseen esimerkiksi kuraattoreilta tai oppilaitospastorilta.
Myös ammattilainen voi olla yksinäinen. Huomioi samat teemat myös vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa, ota mukaan ja kysy kuulumisia. Jos koet työyksinäisyyttä, voit tutustua linkeistä löytyviin mielenterveystalon materiaaleihin työyksinäisyydestä.

Tutustu myös

Nyyti ry:n ja HelsinkiMission yhteisen Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen kokoamia materiaaleja opiskelijoiden yksinäisyyden vähentämisen ja yhteisöllisyyden edistämisen tueksi korkeakouluissa.

Apua yksinäisyyteen -verkkotyökalu opiskelijoille

Yksinäisyys-työkirja – Opas yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakouluissa

Opas yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakouluissa

Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyskysely 2024 -raportti.

Korkeakoulutoimijoiden tiedot, haasteet ja mahdollisuudet yksinäisyyden käsittelemisessä -opinnäytetyö

Miten vaikuttaa opiskelijoiden yksinäisyyteen?- podcast-jakso

School to Belong yksinäisyyskyselyn tuoreimpia tuloksia – mihin asioihin kiinnittää huomiota? – TLC

Aikuisopiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunne ja yksinäisyyden kokemukset ammattikorkeakoulussa : yli 30-vuotiaiden ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijoiden tilanteen tarkastelu TAMKissa – Theseus

Välittävä työyhteisö -työkalut avuksi työyksinäisyyteen | Mielenterveystalo.fi

Lähteet

Baarck, Julia & Balahur-Dobrescu, Alexandra & Cassio, ym.(2021). Loneliness in the EU. Insights from surveys and online media data. Publications Office of the European Union. Luxembourg: European Union.

Bu, F. & Steptoe, A. & Fancourt, D. (2020). Who is lonely in lockdown? Cross-cohort analyses of predictors of loneliness before and during the COVID-19 pandemic. Public health 186: 31–34.

Cacioppo, John T. & Hawkley, Louise C. & Crawford, Elizabeth L, ym. (2002). Loneliness and Health: Potential Mechanisms. Psychosomatic Medicine 64(3): 407–417.

Diehl, Katharina & Jansen, Charlotte & Ishchanova, Kamila & Hilger-Kolb, Jennifer (2018). Loneliness at universities: Determinants of emotional and social loneliness among students. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(9): 1865.

Hawkley, Louise C & Cacioppo, John (2010). Loneliness matters: a theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Annals of Behavioral Medicine 40: 218–227.

Holt-Lunstad, Julianne & Smith, Timothy. B. & Baker, Mark, ym. (2015). Loneliness and social isolation as risk factors for mortality: a meta-analytic review. Perspectives on Psychological Science 10(2): 227–237.

Hysing, Mari & Petrie, Keith & Bøe, Tormod, ym. (2020). Only the Lonely: A Study of Loneliness Among University Students in Norway. Clinical Psychology in Europe 2(1), 1-16.

Kraav, Siiri-Liisi & Awoyemi, Olutosin & Junttila, Niina, ym. (2020). The effects of loneliness and social isolation on all-cause, injury, cancer, and CVD mortality in a cohort of middle-aged Finnish men. A prospective study. Aging & Mental Health 25(12): 1–10.

Kraav, Siiri-Liisi & Lehto, Soili & Junttila, Niina, ym. (2021). Depression and loneliness may have a direct connection without mediating factors. Nordic Journal of Psychiatry 75(7): 553–557.

Lähteenoja, S. (2010). Uusien opiskelijoiden integroituminen yliopistoon. Sosiaalipsykologinen näkökulma. Yliopistopaino, Helsinki.

Parikka, S., Klemetti R., Ikonen J., Holm, N. & Junttila, N. (2022). Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyden kokemus ja psyykkinen kuormittuneisuus koronaepidemian kolmannen aallon aikana. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot -vuosikirja 2022 /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto: 167-178.

Stadtfeld, Christoph & Vörös, András & Elmer, Timon, ym. (2019). Integration in emerging socialnetworks explains academic failure and success.Proceedings of the National Academy of Sciences 116(3): 792–797.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT).

Tinto, V. (1996). Reconstructing the first year of college. Planning for Higher Education, 25(1), 1-6.

Ybarra, O. et. al (2008). Mental exercising through simple socializing: social interaction promotes general cognitive functioning. Personality and Social Psychology Bulletin. 34(2):248-59