Näkökulmia arviointiin

Arviointi on yksi keskeisimmistä oppimista ja osaamisen kehittymistä ohjaavista tekijöistä. Alla oleva kuva tarjoaa yhdenlaisen poikkileikkaavan mallinnuksen siitä, mitä kaikkia elementtejä arviointi pitää sisällään sekä millaisia asioita on hyvä pysähtyä miettimään arviointia suunniteltaessa. 

Kuvassa näkyviä + -ikoneita klikkaamalla pääset lukemaan tarkemmin kyseisen kohdan merkityksestä osana arvioinnin kokonaisuutta. Tältä sivustolta löydät kattavasti tietoa muutenkin osaamisen arvioinnista, linkkejä webinaareihin sekä muihin materiaaleihin. 

Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä

Arvioinnin ohjaava vaikutus

Oppimisen arvioinnilla on monia tehtäviä ja tavoitteita. Esimerkiksi arviointi hyödynnetään tietyn osaamistason saavuttamisen näkyväksi tekemisessä (esim. summatiivinen arviointi) tai arviointia tarkastellaan oppimisprosessia ohjaavana toimintana (formatiivinen arviointi). Arviointia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi opiskelijoiden lähtötason arvioinnissa, jolloin puhutaan diagnostisesta arvioinnista. Tällä lyhyellä videolla (engl.) puhutaan myös kestävästä arvioinnista, jolloin korostetaan opiskelijan oman osaamisen arviointiin liittyvää osaamista. 

Summatiivinen arviointi viittaa oppimisprosessin loppuvaiheessa tai sen päätyttyä tehtävään arviointiin, jolla sananmukaisesti summataan ja päätetään prosessi. Se katsoo taaksepäin ja kuvaa mitä on opittu ja miten esimerkiksi opintojakson osaamistavoitteet on saavutettu. Opintojakson päätteeksi suoritettava tentti on yksi yleisimmistä summatiivisen arvioinnin tavoista ja arviointi suoritetaan opettajan tai muun oppimisprosessin vetäjän toimesta. Summatiivisella arvioinnilla on toki paikkansa ja tehtävänsä opiskelijoiden oppimisprosessin ohjaamisessa ja oppimisen näkyväksi tekemisessä sekä opettajan tekemän työn “tulosten” kuvaamisessa. Voi kuitenkin olla hyvä pohtia, tukeeko yksinään summatiivinen arviointi oppimista ja opettamista kaikista tarkoituksenmukaisimmin. 

Formatiivista arviointia kuvataan enemmänkin interaktiivisena opiskelijan oppimisen edistymisen ja opettajan työn arvioinnin tapana. Tällä viitataan oppimisprosessin aikaiseen arviointiin, joka mahdollistaa opiskelijalle ajantasaisen tiedon saamisen siitä, missä vaiheessa hän on omassa oppimisessaan suhteutettuna osaamistavoitteisiin. Oppimisprosessin aikana tehtävä arviointi tarjoaa myös opettajalle tarkempaa tietoa siitä, missä osaamisen kehittämisen suhteen ollaan menossa ja onko tarvetta suunnata opettamista jollain tavalla. Oppimisprosessin aikana formatiivista arviointia voidaan opettajan tekemän arvioinnin lisäksi tukea itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin keinoin. 

Diagnostista arviointia hyödynnetään, kun tavoitteena on saada tarkempi ymmärrys esimerkiksi opiskelijoiden tiedollisesta ja taidollisesta lähtötasosta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ennalta kerätty tieto tukee siis opettajan ymmärrystä opiskelijoiden lähtötasosta ja auttaa ohjaamaan opettajaa opetuksen suunnittelussa. Diagnostinen arviointi auttaa myös opiskelijaa palauttamaan mieleen käsiteltävään aiheeseen liittyvää osaamistaan. 

Mitä tahansa arviointia hyödynnettäessä, on tärkeää luoda selkeät arviointikriteerit, varsinkin jos arviointia käytetään esimerkiksi arvosanan määrittäjänä. Huolellisesti artikuloitujen arviointikriteerien tavoitteena on sekä yhtenäistää oppimisen ja osaamisen arviointia että lisätä oppimisen ja osaamisen arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta sekä opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi yhteiset arviointikriteerit tarjoavat opiskelijoille välineen tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä asettaa tavoitteita opinnoilleen. 

Palautteen antaminen

Palautteen antaminen on keskeinen osa opintojen arviointia. Kun opiskelijoiden osaamista arvioidaan, arviointiin yhdistettävä palaute auttaa ymmärtämään mitkä tekijät ovat vaikuttaneet saatuun arvosanaan tai arvioon. Palaute myös tukee opiskelijan kykyä reflektoida omaa oppimisprosessia ja -käytäntöjä. Lisäksi palaute tukee osaamisen kehittymisen tarkastelua suhteessa mm. opintojaksolle tai opintokokonaisuudella laadittuja osaamistavoitteita vasten. Palautteen tulisikin luoda yhteys sekä opintojaksolle tai opintokokonaisuudelle ennalta määriteltyihin ja kuvattuihin osaamistavoitteisiin että arviointikriteeristöön nähden. 

Monesti arviointi ja palaute mielletään asiaksi, joka tehdään opiskelijoille tiettäväksi opintojakson loppuvaiheessa. Opintojakson aikana opiskelijat saattavat kuitenkin tehdä useita erilaisia harjoituksia ja testejäkin, mutta vasta opintojakson päätteeksi opiskelija saa näistä jonkinlaisen arvion ja palautteen. Jotta opiskelijalla voisi opintojakson edetessä olla ymmärrys omasta opintomenestyksestään ja osaamisen kehittymisestä, hänen tulisi saada palautetta jo matkan varrella erilaisista suorituksistaan. Palautteen antamisen ensisijaisena tehtävänä onkin vaikuttaa opiskelijan oppimisprosessiin sitä korjaamalla, uudelleen suuntaamalla ja oppimiseen kannustamalla. Opiskelijat kaipaavat ymmärrystä siitä, missä heidän osaamisensa taso on: mitkä asiat ovat hallussa ja mitä pitää kehittää ja miten. On myös hyvä avata tarkasti opiskelijoille, miten opintojaksolla käytettävissä olevat materiaalit tukevat heitä osaamisen kehittymisessä ja oppimistehtävien suorittamisessa. 

Parhaassa tapauksessa opettaja antaa jokaiselle opiskelijalle heidän suorituksestaan henkilökohtaista palautetta. Suurille opiskelijamäärille henkilökohtaisen palautteen antaminen ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista. Tällöin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi opiskelijoiden toisilleen antamaa vertaispalautetta tai kaikille opiskelijoille annettavaa yhteistä palautetta. Mikäli käytetään vertaispalautetta, on tärkeää ohjeistaa tarkasti opiskelijoita palautteen antamiseen. Samoin on kerrottava etukäteen, miten vertaispalaute vaikuttaa opintojakson arviointiin sekä vaikuttaako vertaispalaute palautteen saajan vai kenties myös sen antajan arviointiin.