Opetussuunnitelma opetuksen perustana

Opetussuunnitelma on pedagoginen asiakirja, jossa määritellään koulutuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin periaatteet. Opetussuunnitelma toimii ohjeena opettajille, opiskelijoille ja muille koulutuksen toimijoille siitä, mitä opetuksessa tavoitellaan ja miten se toteutetaan.    

Opetussuunnitelman tekemiseen osallistuvat opetushallinnon asiantuntijat, opettajat, oppilaitosten johto, oppilaat ja huoltajat sekä tarvittaessa työelämän edustajat ja muut yhteistyökumppanit. Prosessi on yhteistyöhön perustuva ja tavoitteena on luoda opetusta ohjaava asiakirja, joka vastaa oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Opettaja voi hyödyntää opetussuunnitelmaa työnsä tukena suunnittelemalla opetuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin sen pohjalta. Opetussuunnitelma tarjoaa opetukselle rakenteen, joka auttaa varmistamaan sen laadun, johdonmukaisuuden ja opiskelijalähtöisyyden. Opetussuunnitelma tukee myös yhteistyötä muiden opettajien kanssa. 

Osaamisperustainen opetussuunnitelma 

Tampereen korkeakouluyhteisön opetussuunnitelmatyö perustuu osaamisperustaiseen ajatteluun, joka tarkoittaa sitä, että opetuksen suunnittelussa lähdetään liikkeelle eri tieteen- ja ammattialoille erityisen sekä niille yhteisen asiantuntija osaamisen sekä yleisen osaamisen hahmottamisesta. Tällaisen osaamisen määrittämisessä hyödynnetään tutkimustietoa sekä yhteiskunnan ja työelämän kanssa vuorovaikutuksessa käytyä keskustelua. Moninaisen vuoropuhelun seurauksena syntyy ymmärrys ja näkemys arvokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta koulutuksen tavoittelemasta tietämisestä, taitamisesta ja asiantuntijaosaamisesta. Erityisen tärkeää on tutkinto-ohjelmissa ja opintokokonaisuuksissa päästä yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä osaamisella tarkoitetaan, jotta kaikilla yhteisön jäsenille on näkemys siitä millaisia tavoitteita sekä osaamisen kehittymistä opetussuunnitelman ja käytännön opetustoimien kautta halutaan tuettavan. Osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa keskeistä on, että osaamistavoitteet ja arviointikriteerit on kuvattu tarkasti ja ymmärrettävästi, jotta opiskelija, opettaja ja työelämä tulkitsevat ne samalla tavalla. Tämä mahdollistaa opiskelijan yksilöllisen oppimispolun, osaamisen tunnistamisen ja osoittamisen joustavasti, kunhan opetussuunnitelman reunaehdot eivät rajoita tarpeettomasti oppimisen tapoja tai aikatauluja.

Osaamisperustaisuus tarkoittaa sitä, että oppimista ja opettamista mietittäessä keskitytään pohtimaan: 

• Mitä opiskelijan tulisi valmistuttuaan osata? 
• Mitä on osaaminen milläkin alalla? Millä tavalla huomioidaan poikkitieteellisen osaamisen kehittyminen  ja työelämätaidot, geneeriset taidot?  
• Millä tavalla varmistetaan, että tutkinto kuuluvien opintojaksojen suoritustavoissa on tarpeeksi vaihtelua ja valitut suoritustavat tukevat laaja-alaista osaamisen kehittymistä?  
• Millaista osaamista opiskelijalle tulisi kehittyä yksittäisellä opintojaksolla, opintokokonaisuuden suoritettuaan ja millaista osaamista hänellä on valmistuttuaan? 
• Millä tavalla varmistetaan, että tutkinto-ohjelman ja opintojaksojen osaamistavoitteet muodostavat linjakkaan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden? 
• Miten ja millä eri tavoilla opiskelija kertoo omasta osaamisestaan tai tuo osaamistaan näkyväksi? 
• Millä tavalla aikaisemmin hankittua osaamista saadaan tunnistettua ja tunnustettua sekä rakennettua osaksi opintoja?  
• Mitä työelämä valmistuneilta odottaa, miten koulutuksen kautta tähän vastataan ja miten korkeakoulutuksen saanut henkilö voi kehittää työelämää? 
• Miten varmistetaan, ettei opinnoissa ole päällekkäisyyksiä? 

Osaamistavoitteet osana opetussuunnitelmaprosessia

Osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa huomio kiinnittyy opiskelijaan ja hänen oppimisen tukemiseen. Täten yksi keskeisistä tehtävistä on tukea opiskelijaa tulemaan tietoiseksi osaamisesta, joka on oman alan asiantuntijaksi kehittymisen näkökulmasta keskeistä: sekä substanssispesifistä että yleisemmästä osaamisesta. Osaamisperustaisen oppimisen suunnittelu alkaa tutkintotasolta ja realisoituu opintojaksotasolla osaamistavoitteissa, opintojakson toteutuksessa ja arvioinnissa. Linjakkaassa koulutuksessa (engl. constructive alignment) oppimisen tavoitteet, menetelmät ja arviointitavat ovat linjassa keskenään ja tukevat toisiaan. 

Osaamistavoitteet ovat osa opetussuunnitelmaprosessia ja sen arviointia. Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet laaditaan peilaten niitä koko tutkinnon tavoitteisiin. Myös osaamisen kumuloitumisen tulisi näkyä kaikkien toisiinsa liittyvien opintojaksojen kirjoitetuissa osaamistavoitteissa. Osaamistavoitteet esittävät tavoiteltua tilaa, jotka ilmaistaan tietoina, taitoina ja asenteina. 

Arvioinnin tulee tukea osaamistavoitteiden saavuttamista 

Osaamistavoitteet on suunniteltava ja kirjattava niin, että niitä pystytään tavalla tai toisella todentamaan, arvioimaan, testaamaan tai mittaamaan. Niiden tulee olla opiskelijoiden saavutettavissa ja opintojakson arvioinnin tulee perustua osaamistavoitteiden saavuttamiseen. 

Arviointi suuntaa opiskelua: opiskelija opiskelee sitä, mitä hän tietää arvioitavan. Tämän vuoksi myös arviointimenettelyjen tulee olla linjassa osaamistavoitteiden kanssa. Arviointikriteerien ja arviointitapojen tulee olla opiskelijan tiedossa viimeistään opintojakson alkaessa. 

Huolellisesti artikuloitujen arviointikriteerien tavoitteena on yhtenäistää oppimisen ja osaamisen arviointia. Tämä lisää myös oppimisen ja osaamisen arvioinnin läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta sekä yhdenvertaisuutta opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi yhteiset arviointikriteerit tarjoavat opiskelijoille välineen tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan sekä asettaa tavoitteita opinnoilleen. 

Opetussuunnitelma mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen

Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen ja lukuvuoden aikana 60 op:n suorittamisen. Opintojen sujuvaa etenemistä voidaan opetussuunnitelman puitteissa edistää:

1. Varmistamalla, että peräkkäisiksi suunniteltujen opintojaksojen sisältö on kumuloituvaa.
2. Varmistamalla, että peräkkäisiksi suunnitellut opintojaksot myös järjestetään oikeassa järjestyksessä.
3. Varmistamalla, että opetussuunnitelmassa ei ole opintojen etenemistä haittaavia rajoitteita kuten tarpeettomia esitietovaatimuksia, päällekkäisyyksiä tai muita epäjohdonmukaisuuksia.
4. Varmistamalla opiskelutaitoja ja -tekniikkoja sekä elinikäisen oppimisen taitoja vahvistavien opintojen riittävyys, oikea-aikaisuus ja niihin liittyvän osaamisen karttuminen tavoitteellisesti läpi tutkinnon.
5. Sisällyttämällä opetussuunnitelmaan vaihtoehtoisia suoritustapoja ja -muotoja opintojaksoille sekä muille opintokokonaisuuksien ja tutkintojen osille.
6. Varmistamalla opetus- ja arviointimuotojen sekä suoritustapojen monimuotoisuus tutkinto-ohjelman kokonaisuudessa.
7. Lisäämällä opintojen valinnaisuutta opintokokonaisuuksien välillä ja tekemällä tutkinto-ohjelma-, yksikkö- ja korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä valinnaisten opintojen suunnittelussa.
8. Varmistamalla riittävät ohjausresurssit ja sujuvat ohjausjärjestelyt.