Työhyvinvoinnin ja opiskeluhyvinvoinnin rinnalla on alettu puhua pedagogisesta hyvinvoinnista. Pedagoginen hyvinvointi on systeeminen kokonaisuus, joka rakentuu opettajan ja opiskelijoiden sekä muiden sidosryhmien ja verkostojen välisestä vuorovaikutuksesta (suunnittelu, menetelmät, arviointi jne.) Lisäksi siihen vaikuttaa työyhteisön tuki ja vuorovaikutus. (Vanhanen-Nuutinen ja Aura 2023, Erkkilä ja Perunka 2021, Soini et al. 2010.)
Rakentuakseen pedagoginen hyvinvointi tarvitsee pedagogista tietoisuutta: ymmärrystä opetuksesta, oppimisesta, hyvinvoinnista sekä niiden välisestä yhteydestä. Pedagogista hyvinvointia voidaan vahvistaa kehittämällä toimia ja rakenteita, jotka tukevat opettajien osallisuutta, toimijuutta, motivaatiota, osaamista ja yhteistyötä. Käytännössä pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea sujuvaa yhteistyötä sekä turvallista työskentely- ja oppimisilmapiiriä. (Erkkilä ja Perunka 2021.)
Opettajien motivaatio ja osallisuus heijastuvat suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin. Opettajan työskentelytavat voivat peilautua myös opiskelijoihin. Kun opettaja pyrkii yksinkertaistamaan omaa työskentelyään ja keskittymään olennaiseen, hän voi antaa samalla esimerkin opiskelijoille tehdä samoin. Tehokas ajanhallinta voi vähentää stressiä ja keskeytyksiä, mikä parantaa opettajan mahdollisuutta keskittyä opetukseen ja vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa. Keskittymisen tukeminen on olennainen keino selviytyä nykypäivän kiireisestä ja monimutkaisesta oppimisympäristöstä. (Leppäniemi ja Kanervo 2025).
Huomioi ja ota käyttöön myös korkeakoulusi pedagogista hyvinvointia tukevan opetuksen linjaukset ja muut periaatteet.