Vuorovaikutus lisää opiskelijan sitoutumista ja kiinnostusta opiskeltavaan asiaan. Keskustelut auttavat jäsentämään ja ymmärtämään opittua. Vertaistuki myös vahvistaa oppimisprosessia, jolloin opiskelijat voivat oppia toisiltaan ja rakentaa tietoa yhdessä. Vuorovaikutus tukee kokemusta kuulluksi tulemisesta ja lisää pedagogista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä.
Dialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista. Sen avulla pyritään luomaan käsiteltävästä asiasta yhteisesti ymmärrettyä kokonaiskuvaa. Opettajana voit tukea vuorovaikutteisuutta antamalla dialogille tilaa, kuuntelemalla ja olemalla kiinnostunut opiskelijoiden ajatuksista.
Voit kysyä opiskelijoiden mielipiteitä ja rohkaista heitä esittämään kysymyksiä. Voit myös tehdä yhteenvetoja, muotoilla kysymyksiä uudelleen ja yhdistää asian laajempaan kontekstiin. Vuorovaikutuksesta kannattaa myös keskustella yhdessä opiskelijoiden kanssa, reflektoida ja arvioida sitä opintojakson edetessä.
Lähiopetuksessa kasvokkaiset keskustelut ja ryhmätyöt mahdollistavat spontaanin vuorovaikutuksen. Eleet, ilmeet ja läsnäolo tukevat yhteyden luomista. Kun kaikki ovat samassa paikassa läsnä, opetuksessa on esimerkiksi helpompi käyttää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia toiminnallisia opetusmenetelmiä.
Hybridiopetustilanteessa kaikki eivät osallistu opetukseen fyysisesti samassa paikassa, vaan osa osallistujista on mukana opetuksessa etäyhteyksien avulla. Hybridiopetukseen osallistuvien vuorovaikutusta voidaan edistää esimerkiksi tukemalla monikanavaista keskustelua. Katso vinkki: interaktiivisen hybridiopetustilanteen luominen (TUNI-Vinkkipankki).
Verkon välityksellä toteutetussa opetuksessa reaaliaikainen vuorovaikutus vaatii suunnittelua. Siinä voi hyödyntää monipuolisesti pienryhmätyöskentelytiloja ja verkkoympäristön suomia mahdollisuuksia osallistaa vuorovaikutukseen esim. puheenvuoroin, annonoinnein tai keskusteluviestein (chat). Kameran pitäminen auki parantaa oleellisesti vuorovaikutusta. Kameran avulla ilmeet, eleet, tunteet ja energia välittyvät paremmin kuin pelkän äänen kuulemisella.
Ryhmäytyminen ja vuorovaikutus verkkoympäristössä
Ryhmäytymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota verkkoympäristössä. Verkossa ryhmän jäsenet saattavat helposti jäädä ”kasvottomiksi”, sillä lähitapaamisessa mahdolliset epävirallisemmat jutustelut ja ryhmän jäseniin tutustuminen on vaikeampi toteuttaa verkossa. Ryhmään ja sen tavoitteisiin sitoudutaan yleensä paremmin, mikäli ryhmä on edes jollain tavalla tuttu tai siihen koetaan yhteyttä. Ryhmille on hyvä antaa mahdollisuus myös epävirallisempaan keskusteluun tai varata alussa aikaa ryhmän muodostumiseen. Ennen varsinaista työskentelyä ryhmiä voi kannustaa yhteisistä työtavoista ja aikatauluista sopimiseen ja yleisempään tavoitekeskusteluun.
Ryhmätehtävät voivat olla opiskelijoita aktivoivia ja motivoivia, ongelmanratkaisuun perustuvia tai aikaisempia tietoja ja käsityksiä esille tuovia. On pidettävä mielessä, että tehtävät ovat ohjauksen keskeinen keino verkkoympäristöissä. Ne jäsentävät ja rytmittävät oppimisprosessia samalla tavalla kuin lähiopetuksen tunnit. Tehtävien avulla opettaja voi ohjata oppimisprosessia oikeaan suuntaan ja auttaa opiskelijaa käsittelemään ja soveltamaan tarjolla olevaa tietoa.
Vuorovaikutus verkkoympäristöissä on usein tekstimuotoista. Näin ollen siitä puuttuvat eleet ja ilmeet, joita kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa hyödynnetään viestin tulkinnassa. Vaarana onkin virheelliset tulkinnat. Myös läsnäolon osoittaminen tapahtuu viestien avulla.