Stenbergin mukaan neuromoninaisuus tarkoittaa luonnollista aivojen neurobiologiaan pohjautuvaa vaihtelua. Tämä näkyy henkilön tiedonkäsittelyssä, oppimisessa ja kokemisessa.
Neurokirjon Stenberg määritteli aivojen epätyypilliseksi toiminnaksi. Neurokehityksellisistä syistä tavanomaiseen nähden poikkeava aivotoiminta johtaa erilaiseen käyttäytymiseen, tunteiden säätelyyn, ajatteluun ja sisäiseen kokemusmaailmaan lapsuudesta lähtien. Diagnoosina voi olla ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä. Neurokirjon piirteet ovat melko pysyviä. Piirteiden ilmeneminen on kuitenkin yksilöllistä, ja piirteet muuttuvat kasvun ja kehityksen myötä.
Stenberg totesi neurokirjoon liittyvien mahdollisten haittojen johtuvan piirteiden aiheuttamasta sopeutumisen vaikeudesta. Haitat voivat olla myös seurausta ympäristön tiedon puutteesta tai joustamattomuudesta.
Miten neurokirjon pulmat näyttäytyvät korkeakouluopinnoissa?
Stenbergin esityksessä oli aiheita, joita erityisopettajan työssä kohtaan lähes päivittäin: toiminnanohjauksen haasteet, aloittamisen ja aikaansaamisen pulmat sekä kuormituksen hallinnan vaikeudet.
Toiminnanohjauksen Stenberg määritteli otsalohkoon painottuvaksi tavoitteellisen toiminnan jatkuvaksi säätelyksi, johon kuuluu suunnittelu, aloittaminen, toteuttaminen ja arviointi. Toiminnanohjausta tarvitaan erityisesti uudessa ja monimutkaisessa tehtävässä, tylsässä tehtävässä, jossa palkinnon saa vasta tulevaisuudessa tai epämiellyttävältä tuntuvassa tehtävässä.
Aloittamisen vaikeus liittyy Stenbergin mukaan harvoin laiskuuteen tai tyhmyyteen. Vaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi liian epämääräinen tehtävänanto tai tehtävän herättämät epämiellyttävät tunteet.
Stenberg nosti esille myös poikkeavan kuormituksen siedon yhtenä neurokirjon piirteenä, mikä voi näyttäytyä yli- tai aliherkkyyksinä esimerkiksi ääniin, valoihin, hajuihin tai väreihin. Myös poikkeavaa tunteiden kokemista ja säätelykykyä sekä stressiherkkyyttä voi esiintyä. Stenberg mainitsi, että stressi ja ylikuormittuneisuus voivat näyttäytyä tilanteissa, joissa niin sanotusti ”kuppi menee nurin”.
Miten TAMKissa voimme tukea opiskelijoita neurokirjon haasteissa?
Vaikka webinaarin alustus keskittyi neurokirjon haasteisiin, useat opiskelijat tunnistavat itsessään myös vahvuuksia, esimerkiksi innostumisen, luovuuden, uteliaisuuden tai rohkeuden. Toisinaan opiskelijat voivat tarvita apua näiden vahvuuksien tunnistamiseen ja sanoittamiseen.
Opintojen rakenteiden, sisältöjen ja aikataulujen selkeys tukee opiskelijoiden toiminnanohjausta. Rutiinit tuovat turvaa, kun opiskelija pystyy ennakoimaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Oppimisympäristön häiriötekijöiden minimointi tukee keskittymistä. Tehtävänantojen selkeys ja rajaus sekä mahdollisuus vaiheittaiseen etenemiseen tukevat opiskelijan työskentelyn aloittamista ja aikaansaamista. Ohjeiden monikanavaisuus tukee asian ymmärtämistä. Edellä mainitut keinot ovat kaikkia opiskelijoita hyödyttävää saavutettavaa opetusta. Jos tämä ei riitä, neurokirjon haasteet ovat peruste saada yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä.
Opettajatuutori tai valmentaja voi esimerkiksi HOPS-keskustelun yhteydessä keskustella opiskelijan tuen tarpeista. Opinto-ohjaaja voi olla opiskelijan tukena, kun opintojen kuormittavuuden tai muiden pulmien vuoksi tarvitaan yksilöllisempää opiskelupolkua tai -tahtia. Erityisopettajat tukevat opiskelijoiden oppimista esimerkiksi opiskelustrategioita ohjaamalla ja opiskelijan toiminnanohjaustaitoja vahvistamalla. Opintokuraattorit tukevat opiskelijoita muun muassa arjenhallinnassa sekä jaksamisen, tunnetaitojen, stressinhallinnan ja motivaation pulmissa.
Vertaistuella on usein iso merkitys opiskelun haasteissa. TAMK Parven toiminta on tarkoitettu kaikille TAMKin opiskelijoille. Erilaisissa pienryhmissä tuetaan opiskelutaitojen vahvistumista, aloittamista ja aikaansaamista. Neurokirjon opiskelijat ovat perustaneet oman Kirjolohi-vertaistukiryhmän, joka myös kokoontuu Parvessa.
Kirjoittaja
Maiju Ketko, lehtori, erityinen tuki (erityisopettaja), Tampereen ammattikorkeakoulu
TLC:n järjestämän Tukea ja Ymmärrystä – erityisen tuen webinaarisarjan toinen osa pidettiin 23.1.2026, aiheena neuromoninaisuus opetuksessa ja ohjauksessa. Alustajana teemasta oli Johanna Stenberg, neuropsykologian erikoispsykologi, PsM, Kuntoutussäätiö.
Lue myös webinaarisarjan ensimmäistä webinaaria käsittelevä blogiteksti: Tukea ja ymmärrystä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin – keinoja opiskelijan tukemiseen TAMKissa
Tutustu myös
Opetuksen ja oppimisen saavutettavuus, TLC-sivusto
Yksilöllisisten opiskelujärjestelyjen saaminen, Opiskelijan opas, TAMK
Opinto-ohjaajat, Opiskelijan opas, TAMK
Erityisopettajat, Opiskelijan opas, TAMK
Opintokuraattorit, Opiskelijan opas, TAMK
