Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään koko ajan enemmän terveydenhuollossa. Näin ollen teknologian mahdollisuudet kuntoutuksessakin yleistyvät. Fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa tutustumme kuntoutuksessa käytettävään teknologiaan. Teknologiaa käytetään fysioterapiassa tukemaan asiakkaan tavoitteita osana välitöntä fysioterapiaa ja etäyhteyksien kautta ns. etäfysioterapiana (Suomen Fysioterapeutit). Kuitenkin mielestäni pääsemme syventymään aiheeseen melko pintapuolisesti ja voisimme hyödyntää koulussa laajemminkin eri mahdollisuuksia.
Mikä on Sote Virtual Lab?
Tampereen ammattikorkeakoulussa on oppimis-ja kehittämisympäristö Sote Virtual Lab, jossa
on monenlaisia teknologisia välineitä ja laitteita, joita hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuitenkin ainakin minulle Sote Virtual Labin laitteet ovat melko tuntemattomia. Koulutuksen aikana on tutustumiskäynti, mutta silloin ei ehdi kaikkiin laitteisiin tutustua, saati kokeilla niitä.
Perehdyin Sote Virtual Labin mahdollisuuksiin syvemmin osana työharjoitteluani. Tarkoitukseni
oli tutustua eri laitteisiin ja pohtia miten niitä voisi hyödyntää fysioterapiassa sekä miten fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa voitaisiin paremmin tehdä yhteistyötä Sote Virtual Labin kanssa.
Opiskelijoiden näkökulma
Teetin kyselyn luokkatovereitteni keskuudessa. Selvitin heidän mielipiteitään siitä, miten teknologia huomioidaan fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa sekä ovatko he tietoisia Sote Virtual Labin mahdollisuuksista. Kyselyssä käy ilmi, että aihe jakaa mielipiteitä. Osan mielestä teknologia huomioidaan hyvin ja toisten mielestä pintapuolisesti tai huonosti.
Lähes kaikki vastaajat olivat käyneet Sote Virtual Labilla. Suurin osa vastaajista tiesi ainakin yhden Sote Virtual Labinlaitteista, mutta he eivät maininneet niitä listauksessa, jossa kertoivat millaista teknologiaa osaavat käyttää. Mielestäni on haaskausta, että meillä on koulumme puolesta monenlaisia teknologisia laitteita, joita voisimme hyödyntää fysioterapiassa, mutta emme ole päässeet opettelemaan niiden käyttöä. Mitä laajemmin saamme oppia erilaisten laitteiden käyttöä sitä parempi, se on meille tulevaa työuraamme varten.
Miten Sote Virtual Labin kanssa voisi tehdä yhteistyötä?
Fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa voisi hyödyntää paremmin Sote Virtual Labin tarjoamia mahdollisuuksia. Oppitunteja, esimerkiksi tutoristuntoja ja harjoitustunteja, voitaisiin järjestää Labin tiloissa. Näillä tunneilla voitaisiin harjoitella laitteiden käyttöä itse kuin myös niiden käytön ohjaamista. Lisäksi voitaisiin pohtia esimerkiksi erilaisten case-tapausten avulla, millaisille potilasryhmille ja mihin käyttöön laitteet voisivat sopia fysioterapiassa. Näin opiskelijat saisivat kokemusta laitteista ja kynnys niiden käyttöön työelämässä olisi pienempi. He pystyisivät myös suosittelemaan laitteiden hankintaa työnantajalle esimerkiksi työterveyshuollossa työskennellessään.
Opiskelijoille on kerrottu Sote Virtual Labin laitteiden lainaamisesta ja mahdollisuudesta tutustua
niihin itsenäisesti lisää. Ehkä näistä mahdollisuuksista pitäisi useammin muistuttaa. Ei-lääkinnällisiä laitteita on mahdollista lainata esimerkiksi seminaareihin tai harjoitustunneille. Pikku kelo olisi oiva lisä rentoutusharjoituksiin tai somnox-unirobotti hengityksen tiedostamiseen sekä rauhoittumiseen. Sote Virtual Labin tiloja on mahdollista tiedustella omaan tutustumis- ja kokeilukäyttöön sähköpostitse Marjo Tienarin kautta. Labilta löytyy muun muassa virtuaalilaseja, joista on ollut omien opiskeluvuosien aikana puhetta, mutta käytännön kokemus puuttuu. Tilan varaamalla ja varmistamalla, että lasit ovat siellä, pääsee kokeilemaan itse miltä lasien käyttö tuntuu. On myös mahdollista syventää osaamistaan tekemällä opinnäytetyö jostakin teknologiasta ja sen käytöstä.
Teettämässäni kyselyssä opiskelijat olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että yhteistyötä voisi olla enemmän Sote Virtual Labin kanssa. Opettajienkin mielestä ajatus on hyvä. Aikaisemmin mainitsemani vaihtoehdot yhteistyön toteutukselle myös kiinnostivat opiskelijoita. Yhteistyö toisi monipuolisuutta niin oppitunneille kuin opiskelijoiden työkalupakkiinkin.
Teksti: Saija Mannila