Hackathon luotiin yhteistyönä sosiaalialan lehtorin Sanna Keskikurun, hoitotyön lehtorin Marjo Tienarin ja kahden konetekniikan lehtorin Mikko Korpelan ja Ville Jouppilan kesken. Ajatus hackathoniin lähti liikkeelle siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja konetekniikan labit ovat vierekkäin F2 käytävällä, mutta yhteistyötä ei ole juurikaan ollut. Halusimme tuoda yhteen alojemme opiskelijat ja luoda yhdessä monialaista, yhdessä oppimista tukevaa toimintaa. Perustimme hackathonin idean TAMK:n strategisille tavoitteille: profiloitua monialaisena työelämäkorkeakouluna ja kykynä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
Oppimistavoitteina hackathonissa oli Opetushallituksen osaamisen ennakointi foorumissa (2019) tunnistetut aloja yhdistävät tärkeimmät osaamistarpeet. Näitä ovat muun muassa asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, vuorovaikutus-, viestintä ja kommunikointitaidot, yhteistyötaidot sekä etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta.
Hackathonissa opiskelijat muodostivat 6–7 hengen monialaisia ryhmiä. Ryhmien tehtävänantona oli määritellä jokin teknologisesti ratkaistavissa oleva Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden, potilaiden tai ammattilaisten tarve. Tarpeelle tuli innovoida teknologinen ratkaisu ja pitchata se hackathonin päätteeksi viidessä minuutissa. Lisäksi opiskelijoiden tuli tuottaa tehtävästä TAMK:n raportointipohjan mukainen raportti ja lisäksi esitellä innovaationsa posterissa.
Hackathon koostui kolmesta tapaamisesta. Aloituspäivän aluksi käytiin läpi päivän teemaa ja aikataulua. Monialaiset ryhmät tutustuivat toisiinsa ja aloittivat työskentelyn. Iltapäivää katkaisivat osaamisyksiköiden tarjoamat sämpylät ja kahvit ja työskentelyä jatkettiin alkuiltaan asti. Hackathonin toisena päivänä opiskelijat työstivät kehittämistehtäväänsä opettajien sparratessa heitä tarpeen mukaisesti.
Hackathon huipentui kolmantena päivänä opiskelijoiden innovaatioiden pichauksiin. Kuulimme huikeita presentaatioita, joissa esiteltiin mm. tulevaisuuden virtuaaliympäristöjä, jotka käsittävät näkö- ja kuuloaistien lisäksi tunto- ja hajuaistit, älykkäitä liikkumisen apuvälineitä ja toiminnan ohjauksen tukiteknologiaa, ikääntyneiden yksinäisyyttä vähentävää viestintäteknologiaa ja veretöntä verinäytteenottoa. Opiskelijat elävöittivät pichauksia mm. videoilla, draamalla, käytännön demonstraatioilla ja legoista rakennetulla pienoismallilla.
Pichauksen tiukkaan aikatauluun oli valmistauduttu ja esityksissä oli onnistuttu nostamaan esiin innovaatioiden ydin ymmärrettävällä tavalla. Hackathonin päätteeksi opiskelijat äänestivät joukostaan kolme parasta pitchausta. Ensimmäiselle sijalle äänestettiin älyrollaattorin innovoinut ryhmä. Toiselle sijalle sijoittuvat hälytys- ja turvajärjestelmä ja kolmanneksi eniten ääniä saivat VR-maailmaan sijoittuva altistushoito. Ryhmät palkittiin TAMK-aiheisilla palkinnoilla.
Hackhatonin lopuksi opiskelijoilta kerättiin ryhmäkohtainen opiskelijapalaute. Erityisesti opiskelijat kokivat hyväksi hackhatonin moniammatillisuuden. Opiskelijat kertoivat kokeneensa hyödylliseksi yhteistyötaitojen harjaannuttamisen moniammatillisessa ryhmässä. He kuvasivat antoisaksi eri näkökulmien kohtaamisen ja sitä kautta ymmärryksen lisääntymisen. Arvoa nähtiin lisäksi uusiin ihmisiin ja erilaisiin työskentelytapoihin tutustumisella. Opiskelijat antoivat palautteessaan myös kehitysehdotuksia. Kehitysehdotukset liittyivät mm. hackathonin tehtävänantoon, johon osa opiskelijoista kaipasi tarkennusta. Aikaa tehtävän tekemiseen olisi toivottu enemmän, toisaalta hackhatonin tiivis aikataulu sai myös positiivista palautetta.
Alla opiskelijoiden antamia positiivisia palautteita:
“Hyvä kokemus, kaikki pääsivät tekemään ja eri näkökulmat auttoivat innovaation kehittämisessä. Hyvä ryhmähenki ja tekeminen alusta loppuun oli toimivaa #6/5 #häkäton”
“Kaikki toimivat hyvin yhteistyössä ilman mutkia. Hackathon antoi mahdollisuuden oppia näkemään ja tuntemaan minkälaista moniammatillinen työskentely on.”
“Hyvinvointiteknologian kehittäminen tällaisessa moniammatillisessa yhteistyössä on ollut hedelmällistä, sillä jokainen on tuonut oman osaamisalueensa yhteiseen tuotokseen. Olemme päässeet keskustelemaan sekä tutustumaan muihin osaamisaloihin ja täten laajentamaan omaa ymmärrystämme. Teknologian kehittäminen vaatii monia eri näkökulmia ja monipuolista tietotaitoa, jotta laitteen hyöty saadaan maksimoitua käyttäjälähtöisesti. “
Mitä me opettajat sitten opimme? Mekin saimme jälleen lisäoppia moniammatillisesta työskentelystä ja opimme ymmärtämään paremmin muiden osaamisalojen erityispiirteitä. Luemme tarkasti saamamme palautteen ja lähdemme kehittämään ensi vuodelle entistä upeampaa Hackhatonia! Iso kiitos kaikille mukana olleille opiskelijoille, te teitte hackathonista juuri niin upean kuin se oli!
Kirjoittajat: Marjo Tienari ja Sanna Keskikuru