Omavaraistieto kiertoon on kestävyysmurrokseen tähtäävä hanke, jonka työpajapäivissä opittiin ja tehtiin yhdessä konkreettisia asioita kuten kalastettiin, viljeltiin, marjastettiin ja tehtiin käsityöt. Hankkeen ensimmäinen toimikausi kesti kasvukauden 2022 ja toinen kausi käynnistyi keväällä 2023.
Yhtenä keskeisenä hankkeen ideana on ollut testata ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa kehitettyä Tieto kiertoon -toimintamallia. Tavoitteena on ollut, että osaamista laajasti ymmärrettynä – tietoineen, taitoineen, motivaatioineen, kokemuksineen ja kontakteineen – siirtyisi sukupolvelta toiselle. Opettajuuden sijaan keskiössä on ylisukupolvinen ja vastavuoroinen oppiminen, jossa nuoremmat voivat oppia vanhemmilta ja vanhemmat nuoremmilta. Ylisukupolvisesti voidaan kierrättää sekä hiljaista että näkyvää omavaraisosaamista samalla kerryttäen eettisiä ja sosiaalisia taitoja. Oppimista voi tapahtua myös kyvyissä yhteensovittaa erilaisia näkemyksiä, arvoja ja merkityksiä.
Lähtöajatuksena on, että osallistujat 1) oppivat omavaraistaitoja, 2) saavat kontakteja ja samanhenkisten verkostoja, 3) oppivat sanallistamaan, mitä kestävyysmurros voisi kokemisen ja tekemisen tasolla merkitä, ja 4) voivat halutessaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Vakaumuksemme on, että mielekkäiden asioiden tekeminen yhdessä kanavoi ahdistuksen toivoksi.
Joensuun seudulla tapahtuvaa hanketta on rahoittanut Itä-Suomen aluehallintovirasto ja sitä toteuttanut Sanaratas ry. Hanke on suunnattu alle 29-vuotiaille, mutta mukaan on otettu myös vanhempia ihmisiä, jotka haluavat jakaa omavaraisosaamistaan ja tukea nuoria elämässä eteenpäin. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet ALL-YOUTH-hanke, Opintokeskus SIVIS ja Kohtuus Vaarassa -liike.
Seuraavassa luodaan katsaus hankkeen vuoden 2022 toimintaan. Vuonna 2023 toiminta on sisällöllisesti samantapaista.
Kuoreen liippimistä, polkupyörähuoltoa ja sienestystä
Vuonna 2022 hankkeessa järjestettiin 35 yksittäistä työpajaa tai muuta tapahtumaa. Näissä tavoitettiin noin 800 ihmistä, joista noin 500 oli alle 29-vuotiaita. Lukuja on kuitenkin syytä suhteuttaa, sillä yksi tapahtuma, kaksipäiväinen SciFest Joensuussa, tavoitti noin 400 henkeä. Muista tapahtumista suosituimpia olivat retki Patvinsuon kansallispuistoon syyskuussa (55 henkeä), kaksi kuoreenpyyntipäivää Pielisjoen rannoilla toukokuun alussa (57 henkeä) sekä kaksi polkupyöränhuoltopäivää huhti-toukokuussa (69 henkeä).
Suunnitteluvaiheessa emme voineet arvata, että Venäjä aloittaisi täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Ukrainalaispakolaisia saapui Joensuun alueelle viitisensataa ja moni heistä osallistui hankkeen työpajoihin. Tämä muutti hankkeen luonnetta: siihen tuli vakavuutta ja toisentyyppistä merkityksellisyyttä, kun kuoretta liippimässä oli ihmisiä, jotka oikeasti kalastivat siksi, että nälkä pysyisi loitolla.
”En tiennyt, että keskellä kaupunkia on joki, jossa elää noin valtavasti kaloja.”
Hankesuunnitelmassa mainittu yhteisöllisyys sai uusia ulottuvuuksia. Omavaraistumispainopisteestä siirryttiin pari piirua kotoutumisen suuntaan.
Hankkeen onnistumisen näkökulmasta muutoksia voi pitää hyvinä tai huonoina.
Huonoina siksi, että emme onnistuneet tekemään sitä, mitä aioimme – esimerkiksi omavaraiskokemusten sanoittaminen jäi yhdessä tekemisen ja kielimuurien ylittämisen jalkoihin.
Hyvinä siksi, että hanke saattoi olla tärkeämpi kuin osasimme ajatellakaan. Moni ukrainalainen ja ulkomaalainen vaihto-opiskelija antoi erittäin hyvää palautetta syksyn metsäretkistä. Retkillä he tutustuivat suomalaiseen luontoon ja suomalaisiin ihmisiin ja saivat Suomessa olemiseen syvyyttä.
Hankkeen päätöstilaisuudessa selvitimme sitä, kuinka tässä onnistuimme. Hankkeen monikulttuurisuus sai myönteistä palautetta. Moni oli päässyt hyödyntämään englannin kielen taitoaan ja opastamaan uusia ulkomaalaisia ystäviään suomalaisen kulttuurin pariin.
Eräs osallistuja totesi: ”Ihmiset ovat parasta sieniretkillä”. Sienestys nousikin yhdeksi isoksi teemaksi, sillä yhteensä neljällä retkellä kerättiin ja syötiin sieniä. Eräs osallistuja kertoi sekä oppineensa itse paljon sienistä että opettaneensa sienestämistä toisille todeten:
”Tässä hankkeessa on oltu kaikkein tärkeimpien asioiden äärellä.”
Lisätietoa: https://www.sanaratas.net/omavaraisuushanke-jatkuu-taas/
Seuraa @omavaraistietokiertoon Instagramissa tai Facebookissa
Topi Linjama
Kirjoittaja oli työntekijänä Omavaraistieto kiertoon -hankkeessa
Nina Tokola
Kirjoittaja on yliopistotutkija ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa
Lea Lihavainen, Opintokeskus Sivis