Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimataisen tavoitteena RECO 2.0 -hankkeessa on antaa ohjeita vähäpäästöisemmän liikenteen edistämiseen. Ohjeista on hyötyä kaupunkien suunnittelutyössä ja esimerkiksi tontinluovutuksissa.
Liimatainen tutkii minkälaisia edellytyksiä kestäville kulkutavoille, eli kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle on alueella. Toisaalta hän tutkii myös vaatimuksia, jotka kohdistuvat kestäviin kulkutapoihin. Yksi kiistanalainen kysymys on yksityinen autoilu ja parkkipaikkojen lukumäärien vaatimukset alueittain tai perinteisesti tonteittain.
– Olemme RECO 2.0 -hankkeessa pohtineet vaihtoehtoisia malleja siihen, miten pysäköintiä voi levittää pois yksittäisen tontin piiristä kortteliratkaisuihin. Samalla mietimme kuinka pysäköinti pitäisi rakentaa, kun halutaan tukea kestävien kulkumuotojen valintaa. Toimien pitäisi johtaa siihen, että autoja omistetaan vähemmän, milloin pysäköintitarpeitakin on vähemmän, kertoo Liimatainen.
Autot myös vaihtuvat bensa-autoista sähköautoihin, milloin latauspaikkojen sijainnin ja määrä on järjestettävä alueelle. Tässä aihe kiinnittyy muuhun korttelitason tutkimukseen, jossa mietitään energiajärjestelmien älykkyyttä ja energiayhteisöjä keinoina vähentää päästöjä.
– Tampereella Hiedanranta on ollut alusta asti henkisenä alueena, johon älykkään ja hiilineutraalin korttelin konseptia on ajateltu. Sinne on mietitty esimerkiksi pysäköinnin keskittämistä. Tämä tarkoittaa, että pysäköintipaikkoja on vain vähän talokohtaisesti ja liikkuminen perustuisi ratikkaan, kävelyyn ja pyöräilyyn. Liikkumisesteisten pysäköinnistä huolehditaan taloittain, mutta muuten alue olisi aika lailla autoton, toteaa Liimatainen.
Nykyään on useita muitakin kulkuneuvoja alueella liikkumiseen perinteisten yksityisauton ja julkisen liikenteenkin lisäksi. Tällaisia ovat jaetut kulkuneuvot, sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja joidenkin taloyhtiöiden yhteiskäytössä olevat taakkapyörät.
– Meillä on ollut pohdintaa siitäkin näkökulmasta, miten pysäköinti pitäisi järjestää korttelitasolla esimerkiksi sähköpyörille, joita ihmiset hankkivat nykyään enemmän. Ne ovat hyvinkin kalliita ja niille pitäisi olla kuivaa ja turvallista säilytystilaa vähän eri tavalla kuin mitä on totuttu rakentamaan. Samoin kaupunkipyörille ja sähköskuuteille on hyvä olla omat pysäköintipaikkansa, ettei niistä tule ongelmia. Jos merkittyjä paikkoja ei ole, niitä on missä sattuu ja aurauksen jäljiltä näin talvella syvällä penkassa, naurahtaa Liimatainen.
Liimataisen tutkimusten tavoitteena on ollut laajemminkin rakentaa kestäviä liikenteenkulutusjärjestelmiä. Niiden tulisi vähentää päästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenneköyhyyttä. Liikenneköyhyydellä tarkoitetaan sitä, että ihmiset eivät pysty toteuttamaan liikkumistarpeitaan.
– Teemme hankkeessa kestävän liikenteenkulutusjärjestelmän mukaisia suosituksia. Tällaisia ovat myös kaupunkien liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niistä erillään olevat kestävän liikenteen suunnitelmat, eli sumpit, joissa on kovia tavoitteita kulkumatavan siirtymän aikaansaamiseksi. Kuitenkin käytännössä kaupungeissa tehdään yhä eniten perinteistä liikennesuunnittelua, mikä on autoliikenteen ehdoilla. Voi siis olla, että näitä suosituksia ei toteuteta käytännössä, vaikka niitä pitäisi asetettujen tavoitteiden mukaan toteuttaa, pohtii Liimatainen.
RECO 2.0 -hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin 10.12.2024 Tampereen linja-autoasemalla. Tilaisuudessa kuultiin Tampereen kaupungin, VTT:n, Business Tampereen ja Tampereen yliopiston puheenvuoroja.
Tampereen kaupungin vetämä RECO2.0 Resilient Smart City Solutions Ecosystem -hanke päättyy loppuvuodesta 2024. RECO 2.0 hankkeen rahoittaa Pirkanmaan liitto / TEM ja se on Euroopan Unionin osarahoittama. Lue lisää hankkeesta Tampereen kaupungin sivuilta.
Uutinen on julkaistu myös Talotekniikan tutkimusryhmän kotisivuilla, joilla voit lukea lisää Älykäs hiilineutraali kortteli -seminaarista.
Lisätietoja:
Heikki Liimatainen
Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori
Tampereen yliopisto
heikki.liimatainen@tuni.fi
Teksti:
Alisa Hakola
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
