Kiinteistökehittäjät, rakennusteollisuus ja joskus hankkeita läpi puskevat arkkitehditkin syyttävät kunnallista asemakaavoitusta jäykkyydestä, hitaudesta ja ennakoimattomuudesta. Asemakaavamääräyksiä pidetään joustamattomina ja liian yksityiskohtaisina. Asemakaavoituksen väitetään paitsi hidastavan hankkeita myös kasvattavan kustannukset pilviin. Kansainvälisille kiinteistösijoittajille kaavoituksen byrokraattisen lentohiekan ajatellaan olevan selvä stop-merkki.
Kyse ei ole vain suomalaisesta ilmiöstä. Sen tunnistaa myös kansainvälinen tutkimuskirjallisuus. Esimerkiksi Terje Holsenin (2020) mukaan kaupunkisuunnittelun välineet julkisten suunnitteluviranomaisten ja yksityisten kehittäjien välillä ovat olleet ”hyökkäyksen kohteena” ja Tore Sagerin (2011) mukaan markkinoiden asenne julkiseen kaupunkisuunnitteluun on ”ylivoimaisen negatiivinen”.
Lisäksi kaavoittajat saavat ammattiryhmänä julkisuudessa osakseen kritiikkiä. Ehkäpä tässä julkisessa kritiikissä on jopa osasyy kaavahankkeita hidastavaan työvoimapulaan, josta Matti Vatilo kirjoittaa kolumnissaan 29.12.2021: www.safa.fi/arkkitehtiuutiset/kolumni-mista-tekijoita-paikkaamaan-kaavoittajapulaa/
Jos kaavoitus saattaa aiheuttaa hankkeelle harmaita hiuksia, niin sama tapahtuu myös toisin päin. Kuntien kaavoituksella on usein hyvin pienet henkilöresurssit ja samaan aikaan korkeat tavoitteet. Esimerkiksi MAL-sopimuksiin kirjattujen asumisen kerrosalatavoitteiden näkökulmasta yksikin vetäytyvä tai viivästyvä hanke saattaa olla iso takaisku kaupunkiorganisaatiolle. Sitoutumista, ennakoitavuutta ja toisinaan myös joustoa kaivataan myös hankkeilta!
Esimerkiksi Vantaalla noin puolet asemakaavoista tehdään yhdessä hankkeiden kanssa. Hankkeita pidetään tärkeinä kumppaneina ja niitä toivotaan lisää. Hankekaavat sijoittuvat usein keskeisille paikoille ja niihin liitetään siten paljon odotuksia koko kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi ja kaupungin strategioiden toteutumiseksi.
On totta, että kaavoituksen lakisääteisissä rakenteissa on kehitettävää. Tästä syystä myös PlanCity -tutkimushanke on perustettu. Mutta ennen kuin rakenteet mahdollisesti muuttuvat, ja vielä sen jälkeenkin, rakentava yhteistyö, avoimuus ja yhteiskehittelyn asenne ovat tarpeen yhteisten intressien löytämiseksi ja prosessien viemiseksi eteenpäin. Tämän huomasi myös PlanCity -tutkimushankkeessa diplomityönsä tehnyt Elina Siven: ”Yhteistyön kehittämiseksi osapuolten on oleellista tunnistaa omat tavoitteensa, lähtökohtansa, pyrkimyksensä ja toimintatapansa, sekä olla valmis kertomaan ne muille, ymmärtämään omien näkökulmien ohella muidenkin näkökulmat sekä yhteensovittamaan eriäviä tavoitteita. Yhteistyön kehittäminen kytkeytyy osapuolten omien toimintatapojen ja käsitysten uudistamiseen.”
Filosofi Esa Saarinen on todennut, että ihmisten yhteistoiminnan vaikutuksilla ei ole ylärajaa. Ennakkoasenteet syrjään: jokaisella kaavahankkeen osapuolella on jokaisessa hetkessä mahdollisuus synnyttää joko huonompaa tai parempaa yhteistyökulttuuria. Synnytetään mieluummin sitä parempaa. Tarvitsemme toisiamme.
Mari Jaakonaho
Kirjoittaja toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston PlanCity -hankkeessa ja työskentelee Vantaan kaupungin asemakaavoituksessa. Väitöstyön ensimmäinen, tutkimusaineiston esittelevä artikkeli on julkaistu Yhdyskuntasuunnittelu -lehden numerossa 59(2-3), 9–33. https://doi.org/10.33357/ys.99598. Seuraava, työn alla oleva artikkeli pureutuu kaupunkisuunnittelun erilaisten lähestymistapojen ja muun muassa hankekaavoituksen kysymyksiin.
Lähteitä:
Holsen, T. (2020). Negotiations between developers and planning authorities in urban development projects. DISP, 56(3), 34-46. doi:10.1080/02513625.2020.1851904
Sager, T. (2011). Neo-liberal urban planning policies: A literature survey 1990-2010. Progress in Planning, 76(4), 147-199. doi:10.1016/j.progress.2011.09.001
Sivén, E. (2021). Arvon yhteisluonti julkisen ja yksityisen sektorin välillä maankäyttöprosesseissa, Diplomityö, Tampereen yliopisto.
Jarva, A & Toivonen, L. (2020). Kumppanuuden monet muodot, Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2060-kumppanuuden-monet-muodot