Senioriasumisen tulevaisuuden muodot ja haasteet

Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa täydellisesti, mutta sitä varten voi kehittää erilaisia suunnitelmia – näin myös TULE-hankkeessa!

Haasteellisista ajoista huolimatta Tulevaisuuden senioriasuminen TULE-hankkeen katse oli tulevaisuudessa huhtikuisessa tapaamisessa. Konseptien kehittäminen lähestyy hankkeen tehtävälistalla, ja tapaamisen työpajat antoivat hyvää materiaalia siitä, millaista tulevaisuuden senioriasumisen kuvittelemme parhaimmillaan olevan. Samalla todellisuuden rajat luovat kehyksen, joka karsii kaikista hulluimmat ehdotukset pois.

TULE kokoontui Nokia Arenan Paidia-saliin, josta Tampereen yliopisto vuokraa oivallista tapahtumien järjestämiseen soveltuvaa tilaa. Senioriasumisen preferenssien pohdinnan ja unelmien senioriasumisen tilojen, ympäristön ja palveluiden keksimisen lomassa vaanivat kuitenkin valtion budjettiriihen päätösten seuraukset senioriasumiselle.

– ARAn erityisryhmien investointiavustuksen raju karsiminen haastavat Vaasassa pitkään suunnitteilla ollutta ARA-rahoitteista seniorikorttelia. Epävarma tilanne myös vaikeuttaa toisen, olemassa olevan ja erittäin kysytyn ARA-seniorikohteen laajentamisen suunnittelua. Samanaikaisesti seniori-ikäisten määrä kasvaa kohisten ja modernille, esteettömälle ja kohtuuhintaiselle senioriasumiselle on huutava pula. Yksityiset tahot ovat kiinnostuneita yhteisöllisen asumisen toteuttamisesta Vaasaan, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin senioriasuminen, kertoo Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on muutenkin haastavaa, ja veroprosentin korotus tekee rakentamisesta entistä kalliimpaa.

Minä määrittelen, sinä määrittelet, miten määritellään?

Yhteisöasumista tutkiva Veronika Haukeland esitteli viimeistelyä vaille olevaa diplomityötään hankkeelle, ja herätti kysymyksiä etenkin käsitteiden monipuolisuudesta ja monimutkaisuudesta.

– Meillä Jasolla asumismuoto muistuttaa paljon yhteisöasumista, sillä toiminta on aidosti yhteisöllistä ja asukkaat pääsevät myös rakennusvaiheessa mukaan suunnittelemaan kotiaan. Käsitteistö on kuitenkin haastavaa ymmärtää, kun puhutaan yhteisöllisestä asumisesta, yhteisöasumisesta ja yhteisöllisestä senioriasumisesta. Ikääntyneen voi olla vaikea tietää, minkälaiseen asumiseen hän on edes hakemassa, kun samankaltaisia termejä on niin monia, eivätkä ne ole yksiselitteisiä, pohtii Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula.

Omat palvelut ja asumismuoto olisi siis hyvä selittää selkeästi auki seniorille väärinymmärrysten välttämiseksi. Minkälaista asumista tulevaisuuden senioriasumisessa edes pitäisi olla? Onneksi yhteistyökumppaneillamme on asiantuntemusta ja halua kehittää ikääntyneiden asumista tulevaisuuteen sopivaksi.

Onnistumisia tilasuunnittelusta ja yhteisöasumisesta

Päivän viimeinen työpaja kuljetti ryhmiä ensin uuden asian pariin ja sitten kommentoimaan muiden tuotoksia unelmien senioriasumisesta.

– Tilasuunnittelu on tärkeä osa tulevaisuuden senioriasumista. Erottuvat tilat ja värit, sekä valaistus ja kontrastit voivat luoda tiloista aivan erilaisia ikääntyneille asukkaille. Meillä on Nurmijärvellä oikein hyvin onnistunut kohde Ohrantähkä, jossa yhteistilat mahdollistavat mukavasti arjen touhuilua, kertoo Yrjö ja Hanna -säätiön johtava asiantuntija Katariina Välikangas.

Saman suuntaisesti ajattelevat myös muut alan toimijat.

– Jason kaltainen yhteisöllinen senioriasuminen sekä yhteisöasuminen, ovat juuri niitä keinoja, joilla väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastataan. Olen täysin vakuuttunut siitä, että nämä asumismuodot siirtävät palveluiden tarvetta useammilla vuosilla. Usein palvelutarpeen siirtämisellä viitataan siihen, miten tarvetta ympärivuorokautiseen asumiseen tulisi siirtää. Tuolloin olemme jo myöhässä. Vaikuttavuutta saadaan sillä, kun pyritään siirtämään avun tarvetta ihan tukipalveluista alkaen. Palveluiden tarve siirtyy, kun esteetön ympäristö mahdollistaa itsenäisen toimimisen, selittää Maunula.

– Yhteiset tilat ja yhteisöllisyys taas mahdollistavat osallisuuden, yksinäisyyden torjunnan sekä toimintakyvyn ylläpidon, jopa kohentumisen. Tällaisten asumismuotojen tukeminen on siis yhteiskunnalle kannattavaa myös talouden näkökulmasta. Toivottavasti siis tulevaisuuden senioriasuminen on esteettömän kodin ja ympäristön lisäksi yhteisöllisyyden mahdollistavaa, ja myös pienituloisten eläkeläisten saavutettavissa, lopettaa Maunula.

Kuinka hyvin pystymme Suomessa vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen taata ikääntyneille niin hoitopaikkoja, kuin senioriasuntoja, joissa he pystyvät yhteisön tuella asumaan entistä pidempään, riippuu tekemistämme päätöksistä. Uudiskohteen rakentaminen kestää pakostakin vuosia, eikä remontoiminenkaan ole nopeaa puuhaa. Samalla me TULE-hankkeessa kehitämme tulevaisuuden senioriasumisen konsepteja, jotka auttavat senioriasumisen toimivassa toteuttamisessa.

Tässä apuna olivat tapaamisen kaksi työpajaa. Selvisi esimerkiksi, että toiveemme asumiselta pysyvät samankaltaisina myös vanhemmiten. Samalla ihmisten välillä on luonnollisestikin eroja siinä, minkälaisen kodin kukin meistä haluaa. Kaikki kuitenkin haluavat asua juuri kodissa, eikä laitosmaisessa tilassa. Tulevaisuuden haasteet, kuten ilmastonmuutos tekevät entistä tärkeämmäksi toiveen asunnon hyvästä lämmönsäätelystä. Eikä sitä halua täysin yksin asua: elinpiirin pienetessä yhteisöllinen asuminen kuulostaa mukavalta vaihtoehdolta, missä turva on lähellä, mutta omaakin tilaa on.

Unelmien senioriasumisen pohdinta vei ensin teknologian mahdollistamaan passiivisuuteen ja sitten takaisin oman perheen pariin, missä seniori on aktiivinen osa yhteiskuntaa ja yhteisöä. Lähellä olivat myös luonto ja eläimet. Luottamus oli vahva siihen, kuinka teknologia tulee muuttamaan asumista – me ihmiset vaikutamme miten.

Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin TULE-kotisivuilla, josta löytää runsaasti tietoa hankkeen kuulumisista.

Lisätietoja:

Jaana Vanhatalo, HTM
Tulevaisuuden senioriasuminen TULE Projektipäällikkö
040 849 0426

Teksti ja kuvat:

Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi

Hankkeessa rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Tampereen yliopisto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Ympäristöministeriö, Ara-Asuntojen Tuotanto Arttu Oy, De Gamlas Hem i Tammerfors r.f. – Vanhain Koti Tampereella r.y., ES-Laatuasunnot Oy, Hailuodon kunta, Helsingin kaupunki, HEKA, Iisalmen kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keski-Suomen Jaso Asunnot Oy, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Kiinteistö Oy Kärrykartano, Kiinteistö Oy Vetelinraitti, Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy, Lahden kaupunki, Lahden vanhusten asuntosäätiö sr, Savonlinnan Vuokratalot Oy, Setlementtiasunnot Oy, Turun kaupunki, Tuusulan kunta, Tyvene Oy, Vaasan kaupunki sekä Yrjö ja Hanna -säätiö. Lisäksi yhteistyötahona toimii Vanhustyön keskusliitto.