Tutkimustyön on aloittanut Tampereen yliopiston opiskelija Aleksi Mäkelä. Tutkimuksen työnimenä on Aluekehittämishankkeen osittelu ja vaiheistus. Käytännössä nimi viittaa aluekehittämishankkeen prosessin eri osien ja vaiheiden rakentumiseen ja näiden tarkasteluun. Yksittäisessä talon rakentamisen projektissa tiedetään jo tehtävät, jotka on missäkin vaiheessa suoritettava. Näin rakennushankkeen eteneminen on hallittua ja ohjattua.
Sen sijaan aluekehittämishankkeille vaiheet ja kunkin vaiheen olennaiset tehtävät eivät vielä ole yhtä selkeät. Myös aluekehityshankkeissa tarvitaan yleisiä ohjeita ja tehtäväluetteloita, vaikka hankkeet eroavatkin toisistaan paljonkin. Etenemisen ohjeistus mahdollistaa tehokkaan ja sujuvan rakentamisprosessin.
– Omasta näkökulmastani osittelu ja vaiheistus ovat keskeisiä aluekehityshankkeissa, koska hankkeissa on usein kauhea epätietoisuus siitä, mitä pitää tehdä, mihin kiinnittää huomiota ja miten päästä parhaiten eteenpäin, kertoo diplomityön ohjaaja ja Tampereen yliopiston projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen.
Mäkelän diplomityö pyrkii tutkimaan aluekehittämishankkeiden vaiheita ja niissä havaittuja haasteita Arvo-hankkeen case-kohteissa Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä ja Tampereella. Tutkimus suoritetaan haastatteluin, joita analysoidaan laadullisesti.
– Diplomityön tavoitteena on saada selville aluekehittämishankkeen vaihejaot ja keskeiset tehtävät. Hankkeen vaiheet täsmentyvät koko ajan, mutta tällä tutkimuksella pääsemme hyvin alkuun. Koko prosessin tehtäväluettelon laatiminen vaatii pitkää aikajännettä, täsmentää Junnonen.
Vaihejaoista ei vain taloudellista hyötyä
Mitä tällaisella vaihejaolla mahdollistetaan? Entä mitä merkitystä eri tekijöille, kuten rakennuttajalle tai alueen asukkaalle on alueen infrastruktuurin rakentamisen ja alueen eri tonttien rakentumisen yhteensovittamisesta?
Jos infrastruktuurin rakentaminen, eli esimerkiksi katu– ja yhdyskuntaverkoston rakentaminen, tehdään yhteensovittamatta niitä tonttien kanssa, voi tämä käytännössä tarkoittaa, että alueella joudutaan avaamaan maaperä useasti. Näin alueella asuvien ihmisten elämä häiriintyy jatkuvasti ja samalla syntyy ylimääräisiä kuluja rakennuttajille.
Selkeästi muodostettujen osien ja vaihejakojen avulla voidaan kehittää aluekehityshankkeita ja niiden johtamista, sekä tehdä toiminnasta johdonmukaista.
– Taloudellisen hyödyn lisäksi tällaisesta tutkimuksesta hyötyvät alueen asukkaat, joiden eläminen on helpompaa. Jos aluekehittämishankkeen työskentelytapaa pystytään jouhevoittamaan osin vaikkapa aikatauluttamisen tiimoilta, ei heidän välttämättä tarvitse asua työmaan keskellä, kertoo Junnonen.
Mäkelä tekee diplomityötään vaiheittain vuoden 2024 huhtikuuhun saakka. Arvo-hankkeesta voi lukea lisää hankkeen kotisivuilta. Arvon viestinnästä ja koordinoinnista vastaa Tampereen yliopiston innovaatioalusta CoreLab.
Lisätietoja:
Juha-Matti Junnonen, TkL, KTM
Projektipäällikkö
050 300 3106
Aleksi Mäkelä
tutkimusapulainen
aleksi.m.makela@tuni.fi
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
Arvo-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.