Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa on käynnistynyt tutkimushanke, joka selvittää puukerrostalorakentamisen liiketaloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia kiinteistökehittämisen näkökulmasta. Kaksivuotisen hankkeen väitöskirjatutkijana toimii Juha Franssila.
– Puurakentamista on tutkittu paljon tekniseltä puolelta. Me lähestymme aihetta liiketaloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen substanssiaihealueena toimii kestävä kiinteistökehittäminen ja erityisesti puukerrostalorakentaminen sekä kiertotalous ja vähähiilinen rakentaminen, Franssila toteaa.
Puurakentaminen osana ilmastotyötä
Puukerrostalorakentaminen kestävän kiinteistökehittämisen ja kiertotalouden verkostoissa (PUKKI) -hanke tarkastelee kuuden puukerrostalon kokonaisuutta, jota pystytetään parhaillaan Tampereen Isokuusen alueelle.
Tampereen kaupunki panostaa puurakentamiseen osana ilmastotavoitteitaan: Tampere pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Puurakentamisesta etsitään keinoja alentaa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.
PUKKI-hanke on lähtöisin ARA:n käynnistämästä ja Tampereen yliopistolla järjestetystä puurakentamisen suunnittelukilpailusta.
– Puukerrostalorakentaminen eroaa perinteisestä rakentamisesta, ja hankkeessa tavoitteena on tunnistaa nykyisiä haasteita ja mahdollisuuksia koko kiinteistökehittämisen prosessissa, Franssila toteaa.
Kuusikko-nimisen kuuden puukerrostalon projektin tilaajana toimivat TA-Asumisoikeus Oy ja A-Kruunu. Kuuteen kerrostaloon tulee yhteensä noin 13 600 kerrosneliötä ja 195 asuntoa. Pääurakoitsija on Arkta Rakennus Oy. Hankkeen muita kumppaneita ovat Tampereen kaupunki ja Saint-Gobain Finland Oy.
Kerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan pysäköintihalli, autokatoksia, saunarakennus sekä irtaimistovarastoja. Kohde valmistuu vaiheittain vuosina 2021 ja 2022.
Puurakentamisesta tarvitaan paljon lisätietoja
Vuoreksen Isokuusen alueesta kehitetään vahvaa puurakentamisen keskittymää Tampereelle. Kuusikko-hankkeeseen on alusta alkaen haluttu yhdistää tutkimusnäkökulmaa.
– Miten puukerrostalot voitaisiin nähdä houkuttelevina kohteita myös kiinteistöomistajien ja -sijoittajien puolelta. Missä ovat arvonluonnin mahdollisuudet? Ja kuinka puurakentamisen verkosto toimii isommassa kokonaisuudessa verrattuna perinteiseen kerrostalorakentamiseen? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia, Franssila kertoo.
Tutkimushanke kestää 2022 kesään saakka, ja sen kokonaisbudjetti on vajaat 300 000 euroa. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 75 000 eurolla Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kautta. Rakennetun ympäristön yhteiskehittämisalusta CoreLab järjestää hankkeen tiimoilta useamman seminaarin ja työpajan yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
– Osallistumme aktiivisesti puurakentamisen ympärillä käytävään julkiseen keskusteluun ja viestimme hankkeen etenemisestä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Puurakentamisen osaamista Suomessa kyllä jo on, mutta tutkittua tietoa kaivataan vielä lisää, Franssila toteaa.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Juha Franssila
+358 505 645 172
juha.franssila@tuni.fi
Tutkijatohtori Jukka Puhto
+358 504 767 071
jukka.puhto@tuni.fi