Riku Riiheläinen on tehnyt julkaisuarkisto Trepossa julkaistun diplomityönsä Yhteistoimintaa mahdollistavat suunnittelusopimukset talonrakentamisen tietomallihankkeissa yhteistyötä 3D-virtuaaliympäristöissä tutkivalle LiveCol-hankkeelle. Loppuvuodesta päättyvässä hankkeessa yhteistyötä tekevät Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Trimble, AFRY ja Senaatti-kiinteistöt.
Suunnittelusopimukset määrittävät osapuolien vastuut
– Ymmärrys yhteistoiminnasta on rakennusalalla vielä puutteellista, minkä takia sen kehittäminen on hyvin tärkeää. Suunnittelusopimuksilla on keskeinen rooli tehokkaan yhteistoiminnan mahdollistamisessa, koska ne mahdollistavat jatkuvan yhteistoiminnan heti hankkeen alusta saakka. Nykyiset sopimuskäytännöt eivät kuitenkaan tue yhteistoimintaa tai tietomallintamista riittävästi, Riiheläinen sanoo.
Rakennushankkeiden eri osa-alueita määrittelevät useat sopimustyypit, jotka erittelevät toimijoiden velvoitteet, vastuut ja valtuudet koskien esimerkiksi kustannuksia, aikataulua, laatua ja turvallisuutta. Tämän takia niillä onkin merkittävä rooli hankkeen onnistumisessa. Sopimusten laatimiseen liittyy omia käytänteitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi yhteistoiminnan laatuun ja määrään.
Yhteistoiminnan pelisäännöt osaksi suunnittelusopimuksia
– Yhteistoiminta on oleellinen osa rakennushankkeiden ongelmanratkaisua, mikä edellyttää yhteisesti sovittuja kokouksia, suunnitelmia ja pelisääntöjä. Jotta hankkeen yhteistoiminta olisi sujuvaa ja tavoitteellista, on yhteistoiminnan käytänteistä ja erilaisista pelisäännöistä tärkeää sopia jo suunnittelusopimuksessa. Tällöin osapuolet osaavat valmistautua toimimaan yhtenäisten toimintatapojen mukaan, Riiheläinen painottaa.
Yhteistoiminnan käytänteistä on Riiheläisen mukaan tärkeä sopia suunnittelusopimuksessa. Ne pitäisi mainita jo tarjouspyynnössä, jotta yhteistoiminnallisiin toimintatapoihin sitoudutaan heti hankkeen alussa. Aikaisemmin yhteistoimintaa tukevia käytäntöjä ei ole hyödynnetty riittävästi, vaikka niistä tiedettäisiinkin.
– Yhteistoimintaan voisi kannustaa siirtymällä tuntihinnoittelusta kohti tavoitepalkkiota tai tavoitteisiin sidottuja bonuksia. Esimerkiksi tällaisten konkreettisten yhteistoimintatavoitteiden sisällyttäminen sopimuksiin ja tietomallikoordinaattorin sisällyttäminen sopimusprosessiin toisivat hyvät edellytykset yhteistoiminnan toteutumiselle, Riiheläinen toteaa.
Tietomallien hyödyt rakennushankkeissa
Tietomalli (Building Information Model, BIM) on kattava digitaalinen esitys rakennuksesta. Siihen sisältyy informaatiota esimerkiksi rakennusosista- ja materiaaleista, mutta myös projektin tiedoista.
– On tärkeää, että myös tietomallin tuottamisen aikataulusta sekä tietomallin toimittamisen käytänteistä sovitaan suunnittelusopimuksessa. Käsittelin diplomityössäni tietomallien hyötyjä, jotta saisin kuvan siitä, miksi tietomallia kannattaa hyödyntää hankkeissa ja millaisia hyötyjä se hankkeen osapuolille tarjoaa, Riiheläinen kertoo.
Diplomityön tulosten mukaan tietomallien täyttä potentiaalia ei vielä hyödynnetä, vaikka niitä käytetään yleisesti rakennusalalla. Tietomallin käyttäminen esimerkiksi vähentää rakentamisessa ja suunnittelussa tehtyjen virheiden määrää ja hankkeisiin liittyviä riskejä, sekä parantaa informaation kulkua ja työn tehokkuutta.
Tietomallipohjaisessa suunnittelussa toimijoiden välinen yhteistoiminta on tärkeää, jotta esimerkiksi sopimuksissa ei esiinny ristiriitoja tietomallin suhteen. Tiivistyksenä aikaisemmista tutkimuksen huomioista voikin sanoa, että tietomallit ja yhteistoiminnan käytäntöjen käsittely on hankkeen onnistumisen kannalta hyvä ottaa mukaan jo sopimuksenteon varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää rakennushankkeiden sopimusmalleista, tietomalleista ja yhteistoiminnasta Riiheläisen diplomityöstä.
Lisätietoja:
Kalle Kähkönen
Professori, rakennustuotanto ja talous
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
kalle.kahkonen@tuni.fi
Riku Riiheläinen
Diplomi-insinööri
Rakennetun ympäristön tiedekunta
Tampereen yliopisto
riku.riihelainen@tuni.fi
