Hybridin kyytiin hypättiin pohtimalla, miten se sijoittuu opetuksen toteuttamistapojen joukkoon ja millaisena haluamme ymmärtää sen. Pohdimme, mitä eroa on hybridiopetuksella ja monimuoto-opetuksella? Kuka osallistuu tapaamiseen mistä ja milloin? Olemmeko läsnä samanaikaisesti vai eriaikaisesti?
Tulimme siihen tulokseen, että verkko- ja hybridiopetuksen toteuttamiseen tarvitaan ihan varmasti teknologiaa. Pääsimme samanaikaisesti videon välityksellä tutustumaan etäosallistumisen mahdollistaviin tiloihin ja laitteisin TAMKin kampuksella. Tilojen kehittämisen keskiössä on viime vuonna ollut helppokäyttöisyys. Mietimme, millainen laitteisto tarvitaan, jos kampuksella on kolmekymmentä osallistujaa ja samaan aikaan etänä viisi tai päinvastoin. Toisaalta, samanaikaisen hybriditapaamisen ja tilatallennuksen mahdollistavien opetustilojen lisäksi tarvitaan myös ”kevythybridiratkaisuja”, jotka kulkevat opettajan mukana. Jaoimme kokemuksiamme sekä tilojen käytöstä että mukana kulkevista laitteista. Opetustilanteet ovat moninaisia, joten kaikkeen sopivaa hybridiopetuksen monitoimilaitetta ei luultavasti ole (vielä) valmistettu.
Teknologiasta siirryimme kokemuksiin hybridistä. Joskus hybridin voi löytää kierrätyspisteeltä ja toisinaan siihen törmää vahingossa. Yhdelle hybridi tarkoittaa uskallusta kokeilla uutta teknologiaa ennakkoluulottomasti ja toiselle se tarkoittaa tarkkaan suunniteltua etä- ja lähiopiskelijoiden tasavertaista kohtelua. Hybridiopetuksen voi ymmärtää monella tavalla. Termi ei tässä ole se tärkein, vaan ajatus sen takana eli tarjotaan opiskelijoille joustavia opiskelumahdollisuuksia ja pyritään kehittämään opetusta erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioivaksi. Ensimmäiset askeleet ovat kaikista tärkeimmät. Joskus ne johtavat horjahteluun tai kaatumiseen, mutta kun jaksaa yrittää, niin pääsee eteenpäin.
Teknologisen ihmettelyn ja ensimmäisten askelten jälkeen päästiin punnitsemaan kokeiluja ja kehittämään opetusta eteenpäin. Miten teknologia ja hybridiopetus auttavat paremmin tukemaan joustavaa opiskelua ja vuorovaikutusta eri paikoissa olevien henkilöiden kesken? Millaisia työkaluja tarvitaan ja miten niitä käytetään vuorovaikutuksen tehostamiseen? Opetuksen suunnittelu sekä lähi- että etäopiskelijoita huomioivaksi vaatii aluksi panostusta, mutta ajan myötä se helpottuu. Yhteisopettajuudesta on apua, jos siihen on mahdollisuus. Yksi opettaja voi huolehtia, että etänä olevat opiskelijat otetaan huomioon, kun toinen opettaja pystyy keskittymään enemmän lähitilanteessa olevien opiskelijoiden tarpeisiin.
Opettajien kokeilut ja kehittämiset keräsivät opiskelijoilta pääosin kiitosta sekä rohkeudesta että joustavuuden tarjoamisesta. Vuorovaikutus vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä, jotta etä- ja lähiryhmien välinen etäisyys saadaan kurottua ja ryhmät tuntevat enemmän yhtenäisyyttä. Session lopuksi Digin viemää -osallistujat jakoivat omat hybridiopetuksen vinkkinsä Flinga-seinällemme ja antoivat palautetta tapahtumasta.
Kiitokset kaikille kokemuksiaan jakaneille, saimme monenlaisia ideoita uuteen vuoteen 2022!
Sanna Sintonen & Jarmo Vihmalaakso
Digimentoritoiminnan koordinaattorit