Ensimmäisenä Digin viemää -digiareenalle asteli digimentori Miina Kivelä TAMKin Lime-yksiköstä ja HUBSista. Miina esitteli kokemuksiaan toteuttamistaan HUBSin 24H Online kirjaston opinnoista eli yhden opintopisteen mikrokursseista. Nämä maistiaiskurssit myynnin, markkinoinnin ja henkilöbrändäyksen maailmaan ovat Moodlessa ja tarjolla englanniksi. Massakursseille voivat osallistua paitsi Tampereen korkeakouluyhteisön kaikki opiskelijat, myös muiden korkeakoulujen opiskelijat esimerkiksi CampusOnlinen ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
Esityksessään Miina kertoi kokemuksiaan verkko-opintojen rakentamisesta. Moodlen Palaute-työkalulla (megafoni-ikoni) on toteutettu massakurssille soveltuva tehtävä, mikä mahdollistaa vastausten julkaisemisen anonyyminä muiden opiskelijoiden nähtäväksi. Kurssien kehittämissuunnitelmia Miinalla on paljon. Uuden kurssin lisäksi hän on lähdössä kokeilemaan Moodlen muistuttajaa kurssin oppimisprosessien toteuttamisessa. Muistuttajan Miina toivoo auttavan alkuun niitä, jotka saapuvat verkkokurssille, mutta eivät suorita kurssia loppuun.
Toisen esityksen aiheena tänä vuonna oli interaktiiviset opetusmateriaalit ThingLinkillä. Nina Eskola-Salin kertoi pohjan (THING) ja linkin (LINK) mahdollisuuksista digiopetuksessa. Ninan esitys sisälsi hienoja esimerkkejä, joista voit tutustua itse Kotien kylään. Myös Tampereen korkeakouluyhteisön digityökalut -visualisointi on toteutettu ThingLinkillä.
Erityisen innostavina Nina on kokenut ThingLinkin uudet ominaisuudet, kuten skenaarioiden ja oppimispolkujen rakentamisen. 360 asteen kuva ja videon käytön mahdollisuudet tuovat oppimiseen ihan uudenlaista potkua.
Pienen tauon jälkeen siirryttiin MOOCien maailmaan. Aiheeseen kuulijat johdatti Pauliina Munter. Tampereen korkeakouluyhteisössä suosituksena MOOC-alustaksi on DigiCampus Moodle.
Kriteereinä MOOCeille on esimerkiksi se, että verkkokurssin osallistujamäärä on rajoittamaton, kurssi on avoin kaikille ja sen voi opiskella maksutta. Toki opintosuoritusmerkinnöistä ja todistuksista voidaan MOOCeissakin periä maksu. MOOC-kurssien tulee olla opiskelupaikan lisäksi ajallisesti riittävän joustavia.
Matematiikan MOOC-toteutuksiin pääsimme tutustumaan Petteri Laakkosen ja digimentori Simo Ali-Löytyn kokemusten pohjalta. Petteri ja Simo olivat päätyneet MOOCeihin, koska esiintyi tarve joustavuuteen opintopoluissa ja kurssien suorittamisessa. Matematiikan perusopintojen paletti ja samalla sisääntuloväylät ovat yliopistossa laajoja. MOOCit mahdollistavat erilaisten väylien kautta tulleiden opiskelijoiden tukemisen erilaissa tilanteissa. Petterin esittelemällä peruskurssilla MOOCin (60 %) lisäksi kurssisuoritus edellyttää EXAM-tentin (40 %) läpäisemistä. EXAMin tenttivierailu-ominaisuus mahdollistaa sähköisten tenttien suorittamisen eri puolilla Suomea.
MOOC-kurssin hallinnoinnissa on olennaista suunnitella kurssin pisteytys niin, että opiskelija keskittyy oikeisiin asioihin, kuten perusteluihin. Massakurssilla erityisen tärkeää on laittaa arvioinnin lisäksi kuntoon edistymisen seuranta. Se auttaa sekä opiskelijaa että opettajaa hallinnoimaan omaa kokonaisuuttaan. Haasteiksi kursseilla on tunnistettu henkilökohtaisen palautteen puute. Myöskään läpäisyprosentit eivät ole kovin mairittelevia. Teknologialla tuetun matematiikan opetuksen tutkimusryhmä kehittää jatkuvasti opetusta tutkimusperustaisesti, mm. flippausta ja verkko-opetusta on tutkittu paljon.
Seuraavaksi käytännön kokemuksia MOOC-toteutuksista esitteli Marko Salonen näkökulmanaan MOOC-toteutukset yhteiskuntatieteissä. Markon esittelemän kurssin alussa tehtävät ovat automaattitarkasteisia, eikä kurssilla eteneminen onnistu, ellei opiskelija ole suorittanut alkupään tehtäviä hyväksytysti. Kurssin lopussa opettajan työn osuus kasvaa. Kokemus on osoittanut, että kurssilla tiettyyn vaiheeseen edenneet opiskelijat eivät enää keskeytä kurssia.
Suuren opiskelijamäärän ohjauksen problematiikka on ratkaistu niin, että kurssin alussa jokaisen on suoritettava pikatentti ohjeista. Osiokohtaiset filtterit ohjaavat opiskelijan etenemistä ja vasta kun tietyt osiot ja tehtävät on suoritettu, opiskelija pääsee eteenpäin. Jatkotehtävät ja kurssin loppuun saattaminen mahdollistuu vain niille, jotka ovat kirjoilla korkeakouluissa. Kurssin loppuosan tehtävien arvioinnit on hajautettu useammalle opettajalle työmäärän tasaamiseksi. Opiskelija saa myös sanallista palautetta tehtävistään, ja palaute perustuu numeerisen arvosanan sanalliseen kuvaukseen. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella on huomattu, että opiskelijat arvostavat sanallista palautetta.
Innostavan webinaarin päätti Digivisio2030 koordinaattoreiden Kati Iltasen ja Ari-Pekka Anttilan katsaus Digivision ajankohtaisiin asioihin. Tänä vuonna jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen kehitys kulkee etulinjassa. Vuoden vaihteessa korkeakoulujen osallistumismalli Digivisio-hankkeeseen muuttui teemaryhmäperustaiseksi.
Digipedagogiikan saralla hankkeessa on tapahtunut paljon. Digipedagogiikan laatukriteerit ja pelisäännöt ovat juuri valmistumassa ja niistä kuulemme varmasti lisää piakkoin. Laatukriteereihin liittyvä esiselvitys on luettavissa Digivision sivustolla. Koordinaattorit vinkkasivat, että Digivision avoimiin webinaareihin kannattaa osallistua, sillä niistä saa verkkosivujen ohella aina ajantasaisimman tiedon hankkeen etenemisestä.
Kiitokset webinaarin puhujille mielenkiintoisista ja inspiroivista esityksistä ja kuulijoille aktiivisesta keskustelusta ja kommenteista myös webinaarin chatissä!
Hyvää ja digintäyteistä alkanutta vuotta kaikille toivottaen,
Digimentoriverkoston koordinaattorit ja asiantuntijat