Kirjoittaja: Maiju Kangasaho, lehtori ja opettajaohjaaja Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Miksi opettajan olisi hyvä olla traumatietoinen? Ajatellaan, että ihminen kokee elämänsä aikana jonkin asteisen trauman. Joku kokee trauman jo lapsuudessa, nuoruudessa tai varhaisessa aikuisiässä, jolloin juuri oppiminen on herkimmillään ja siten sidoksissa opettajuuteen. Opettaja voi omalla traumatietoisuudellaan ja -osaamisellaan olla lisäämättä opiskelijan traumaa ja auttaa mahdollisesti opiskelijaa tunnistamaan ja hallitsemaan traumaa ja toki ohjata opiskelija tuen piiriin. Traumatietoisuus auttaa myös opettajaa itseään tunnistamaan oman mahdollisen traumahistoriansa ja eri vireystilojen hallinnan.
Trauma määritellä tunnevaurioksi, jossa ihminen tuntee avuttomuutta, turvattomuutta ja hänen normaalit selviytymiskeinot eivät riitä käsittämään tapahtunutta. Voidaan ajatella, että ihmisen hyvä vireystila kapenee ja yli- tai alivireystila ottaa vallan suurelta osin. Lähiomaisen kuolema, sairaus (korona), pitkäaikaisen parisuhteen purkautuminen tai esimerkiksi kouluaikainen tapahtuma (koulukiusaaminen) voi laukaista trauman. Edellä mainitut traumat ovat hyvin laajoja ja jopa jollakin tavalla näkyviä, mutta trauma voi syntyä hyvinkin huomaamatta. Trauma voi ilmetä päänsärkynä, paniikkikohtauksina, syömishäiriöinä, katkeinneina muistoina, päihteiden väärinkäyttönä, ärtyisyytenä, vapinana, heikentyneenä keskittymiskykynä, säpsähtelynä, häpeänä tai oppimisvaikeuksina..
Traumatietoisuudessa puhutaan vireystiloista ja niiden vaikutuksesta toimijaan itseensä ja toisiin. Jokaisella on hyvä ja toimiva vireystilasta, jossa syke on rauhallinen, ajattelu on selkeää ja lepääminen on mahdollista. Toimiva vireystila kattaa turvallisen ilmapiirin, jossa oppiminen ja osaaminen tapahtuu sujuvasti. Joskus voi olla, että palautuminen hyvään ja toimivaan vireystilaan vaatii harjoittelua ja rentoutumista. Ja jos emme itse pysty auttamaan itseämme ja saavuttamaan hyvää ja toimivaa vireystilaa, rohkeaa on antautua avulle ja hakea apua.
Tunteet siirtyvät ja tarttuvat. Toisen innostus tai mahdollinen lamaantuminen tarttuu. Opettaja, joka osaa säädellä omia tunteitaan ja tiloja, voi auttaa oppijaa ja opiskelijaryhmää säätelemään omaa tunnemaailmaa. Tärkeää on myös osata kasvattaa omaa vireystilaansa esimerkiksi rentoutumisen kautta. Turvallisen ja vakauden vaaliminen ja sen harjoittelu opiskelijoiden kanssa, vahvistaa ei ainoastaan opiskelijan vaan myös opettajan työilmapiiriä.
Lisää traumatietoisuudesta:
Karkkunen, A., Litsilä, R. & Miettinen, A. 2017. Tietoisuustaidot. 30 päivää. Talentia.
https://talentia.e-julkaisu.com/2017/30paivaa/
Mäkelä, J. 2019. Luottamuksen rakentuminen.Kirjassa Marke Hietanen-Peltola ym (toim.) Kohtaaminen keskiössä–Lapsi-ja nuorilähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137983/URN_ISBN_978-952-343-307-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sarvela, K. 2020. Hyviä tapoja omaksumassa – malleja maailmalta kirjassa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen.
Tietoa ammattilaisille pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oppimisen tueksi. 2014. http://www.traumajaoppiminen.fi/index.html