Kirjoittaja: Kaisu Honkala, lehtori, Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu
OSU- Opettajaksi Suomeen-hanke tukee maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pätevöitymistä ammatillisiksi opettajiksi sekä edistää heidän urakehitystään. Hanke varmistaa, että opettajat työllistyvät paremmin koulutustaan vastaaviin töihin Suomessa. Hanke on viiden opettajakorkeakoulun yhteishanke, joka käynnistyi huhtikuussa 2021.
Kieli- ja kulttuuritietoisilla opettajilla on todellista tarvetta myös ammatillisessa koulutuksessa
Kieli- ja kulttuuritietoisuus on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa, sillä opiskelija-aines on moninaistunut ja erilaiset oppimisen haasteet ovat lisääntyneet.
Yhteiskunnan moninaisuuteen kuuluvat kaikki vähemmistöryhmät. Ominaisuudet, taustat ja ryhmät liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ikään, vammaisuuteen, uskontoon, kieleen, ideologioihin, vakaumuksiin ja etnisiin piirteisiin.
Samassa opiskelijaryhmässä saattaa olla maahanmuuttaja, joka on juuri saavuttanut suomen kielen perustason, Suomessa varttunut opiskelija, jolla on heikko luetun ymmärtämisen taito tai alan vaihtaja, jolle ammattikieli on täysin uutta. Kaikki oppijat hyötyvät siitä, että opettaja tiedostaa kielen merkityksen opitun asian sisäistämisessä, kulttuuriin ja ammattiin sosiaalistumisessa ja identiteetin kehittymisessä. Tärkeää on myös, että opettajalla on käytössään kieli- ja kulttuuritietoisia opetusmenetelmiä kuten selkeäkieliset materiaalit esim. kuvilla täydennettyinä.
Tällä hetkellä erityisesti maahanmuuttajataustaisten ammattiin opiskelevien vaikeudet ovat nousseet esille. Karvin julkaisun (14:2019) mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen Suomessa on suhteellisen heikkoa verrattuna muuhun Eurooppaan ja OECD-maihin. Haasteina ovat nuorten osaamisen taso, koulutukselliset siirtymät ja toisen asteen opintojen loppuun saattaminen.
Monien maahanmuuttanuorten oppimistulokset jäävät kantaväestön oppijoiden tuloksia heikommiksi. Erityisen ongelmallinen tilanne on perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleilla nuorilla, joilla on heikko ja rikkonainen koulunkäyntitausta.
Julkaisu sekä tutkimukset tuovat myös esille, että opiskelijan taustalla on vaikutus siihen, mihin suuntaan häntä ohjataan opinnoissa. Tutkimuksissa on tullut esille, miten opinto-ohjaajat tai muut opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajat suosittelevat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille usein hoiva-alaa tai lähihoitajakoulutusta sukupuolesta, koulutustaustasta, työkokemuksesta ja kiinnostuksista huolimatta
Asia, joka on ehdottomasti otettava opettajankoulutuksessa huomioon. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen ohjaukseen.
Aikuisopiskelijoiden haasteena on puolestaan osaamisen tunnistaminen. Tämä näkyy myös maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen vaikeutena. Heidän aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyväksilukeminen on hidasta. Lisäksi tutkintojen tunnistamisen käytännöt ovat vakiintumattomia.
Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuspolkujen sujuvoittaminen ja opinnoissa eteneminen vaativat koulutuksen ja opetuksen järjestäjiltä strategiaa, jolla koulutukseen integroitumista kehitetään suunnitelmallisesti. Tähän kasvavaan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kykenevät parhaiten vastaamaan juuri opettajat, joilla on erilaista kieli- ja kulttuuritaustaa ja jotka ovat itse käyneet läpi sopeutumisprosessin uudessa maassa.
OSUn verkostokummitoiminta opettajien työllistymisen tukena
Opettajien rinnastamispäätösten määrä todennäköisesti kasvaa eri perusteisen maahanmuuton lisääntyessä. Koska monikulttuuristen opiskelijoiden määrä kasvaa eri oppilaitosasteilla, myös eri kulttuureista tulevia opettajia tarvitaan entistä enemmän. Valmistumisen jälkeen ulkomaalaistaustaiset opettajat eivät kuitenkaan aina heti työllisty omalle alalle. Tämän vuoksi OSU-hanke kehittää verkostokummitoimintaa, joka helpottaa opettajan parempaa työllistymistä.
Verkostokummitoiminta
Verkostokummit ovat ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä alueellisia yhteistyökumppaneita että yksittäisiä toimijoita. Keskeisimpinä tavoitteina on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajataustaisia opettajaopiskelijoita hakeutumista ammatilliseen opettajankoulutukseen, ammatillisen opettajuuden kehittymisessä ja työllistymisessä ammatillisiksi opettajiksi.
Verkostokummien kanssa tehtävä yhteistyö on luonteeltaan jatkuvaa ja säännöllistä. Toiminnalla tuetaan ja ohjataan opettajaopiskelijaa hänen kieli- ja kulttuuritietoisuudessaan sekä opinnoissaan.
Verkostokummit tukevat opiskelijoita harjoittelussa, perehdyttävät työelämäkäytänteisiin ja auttavat laajentamaan työelämäverkostoja. Keinoina ovat esimerkiksi ammatillinen verkostoituminen kohti työelämää.
Lähteet
Arola, T. & Seppä, M. (2019). Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja yhteiskunta-helmikuu-2019/kielitietoisella-ohjauksella-vauhtia-ammattikielen oppimiseen.
Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla. Opas kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Opas on tuotettu Ossi – Osaaminen esiin (ESR)ja Vauhtia työllistymiseen (OKM) -hankkeiden yhteistyönä vuonna 2017.
M. Puukko, H. Vuori, K. Kuukka (toim.) Tiellä parempaan: Maahanmuuttajien koulutukseen integroitumisen hyviä käytäntöjä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisuja 14:2019.
S.Honkala, M.Lempinen, K.Nousiainen, H.Onwen-Huma, A. Salo, R. Wacker. MUKANA! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a
www.ihmisoikeudet.net
www. kulttuuria kaikille.fi