Tässä blogitekstissä nostetaan esille Korkeamäen esittelemiä tutkimustuloksia sekä konkreettisia toimia, joilla voimme TAMKissa tukea opiskelijoita, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia eli lukivaikeus. Esitys pohjautui useiden tutkimusten, kuten Eurostudentin, SupportUNIn, Opiskelijabarometrin ja Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) tuloksiin.
Miten lukivaikeus näyttäytyy korkeakouluopinnoissa?
Korkeamäen mukaan lukivaikeus voi näkyä esimerkiksi lukemisen hitautena, kirjoitusvirheinä, tekstin tuottamisen työläytenä sekä vaikeutena oppia ja sisäistää käsitteitä. Toisinaan lukivaikeus saattaa vaikeuttaa vieraiden kielten opiskelua. Lukivaikeuteen liittyy myös työmuistin ja toiminnanohjauksen vaikeuksia.
Korkeamäki totesi, että lukivaikeus voi aiheuttaa opiskelijoille stressiä ja mielenterveyden pulmia. Myös itsetunto voi olla vaikeuksien takia heikompi. Korkeamäen mukaan lukivaikeus on yksilöllistä ja selviytymiskeinoissa ja asian esille ottamisessa on eroja – osa opiskelijoista saattaa jopa piilotella vaikeuksiaan.
Lukivaikeuden näkökulmasta opintojen alku ja opinnäytetyö ovat Korkeamäen mukaan kriittisimmät vaiheet. Opintojen alussa luettavaa ja kirjoitettavaa saattaa tulla enemmän kuin mihin aikaisemmilla kouluasteilla on totuttu. Myös opinnäytetyössä luettavaa ja kirjoitettavaa sekä itsenäistä työskentelyä on paljon.
Tuen saaminen opiskeluvaikeuksiin korkeakoulussa
Korkeamäen esittelemien tutkimusten mukaan AMK-opiskelijoista 10,7 prosentilla on todettu lukivaikeus. Osa korkeakouluopiskelijoista on tyytyväisiä tuen saamiseen, mutta osa opiskelijoista kokee avun saamisen korkeakoulussa hankalana. Opiskelijat toivovat muun muassa aktiivisempaa tiedottamista sekä monipuolisempia opiskelujärjestelyjä ja tukimuotoja opintojensa tueksi.
Korkeamäen mukaan tutkimuksissa on arvioitu, että lisäaika kokeessa on tehokkain opiskelujärjestely opiskelijoille, joilla on lukivaikeus. Myös kirjoitusvaikeuksien yhteydessä kirjoitusvirheiden jättäminen huomioimatta on arvioitu hyödylliseksi.
Tutkimusten mukaan erilaisiin oppimisvaikeuksiin toivotaan sekä ymmärrystä että käytännön tukea. Vaihtoehtoisten opetusmenetelmien sekä oppimistaitojen ja -strategioiden ohjauksen on havaittu parantavan opiskelijoiden opintomenestystä. Kokemukset vertaisryhmistä on myös koettu usein hyödyllisiksi. Korkeamäki nosti esille, että tutkimuksissa on myös tunnistettu hyviä käytäntöjä tekoälyn käytössä.
Miten TAMKissa voimme tukea opiskelijaa, jolla on lukivaikeus?
Saavutettava opetus tukee monenlaisten opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua, oppia ja osoittaa osaamistaan. Esimerkiksi osaamisen osoittamiseen voidaan jo etukäteen suunnitella kaikkia opiskelijoita palveleva riittävä tenttiaika tai vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Lukivaikeus on peruste saada ehdotus yksilöllisiksi opiskelujärjestelyiksi, mikä mahdollistaa tarvittaessa erilaisia opiskelujärjestelyjä. Lue lisää Saavutettavuus ja yksilölliset opiskelujärjestelyt opiskelijalle -sivulta.
Yhden hengen saavutettava tenttitila voi auttaa lukivaikeuksista opiskelijaa, jos hän kokee ääneen lukemisen helpottavan luetun ymmärtämistä. Lue lisää Yksilölliset järjestelyt tenteissä -sivulta.
TAMKin erityisopettajat ohjaavat opiskelijoita opiskelutaidoissa sekä yksilötapaamisissa että ryhmämuotoisesti. Mikäli vasta epäillään lukivaikeutta, opiskelija voi ilmoittautua DigiLukiseulaan. Opiskelutaidot-verkkokurssilla on paljon hyödyllisiä vinkkejä lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Hidasta ja työlästä lukemista tai kirjoittamista voi helpottaa ja keskittymistä tukea erilaisilla apuvälineillä:
- Dateron Älykkäitä välineitä – parempia tuloksia -sivu.
- Jotpan Työtä sujuvoittavat keinot ja välineet -sivu.
- Tekoäly oppimisen tukena -sivu (TAMKin opiskelijan oppaassa).
- Kirjaston Saavutettavuus-sivu.
Kirjoittaja
Maiju Ketko, lehtori, erityinen tuki (erityisopettaja), Tampereen ammattikorkeakoulu
TLC:n järjestämän Tukea ja Ymmärrystä – erityisen tuen webinaarisarjan ensimmäinen osa pidettiin 5.12.2025, aiheena lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Alustajana teemasta oli Johanna Korkeamäki, VTT, HuK, AmO ja erikoistutkija Kuntoutusäätiöstä.
