Millaista työn tekemisen tai opiskelun kulttuuria nykyiset rakenteemme ruokkivat? Tukevatko ne hyvinvointiamme riittävästi? Miten pystyisimme paremmin ottamaan liikkumisen ja liikkeen osaksi arkea parantamaan hyvinvointiamme? Entä mitä kaikkea nykyiset rakenteet mahdollistaisivat paremminkin, jos vain osaisimme ne oikein hyödyntää? Näitä asioita huomasin pohtivani kun pääsin osallistumaan TAMKin Liikkuva opiskelu -hankkeeseen Pedagogiset ratkaistu ja kulttuuri (PERAKU) -osaamisyksikön toisena jäsenenä lukuvuoden 2024–2025 ajan.
Rakenteilla voidaan tarkoittaa toisaalta fyysisiä tiloja ja välineitä, jotka ohjaavat liikkumaan ja mahdollistavat sen. Mutta rakenteina voidaan ajatella myös yhteistä ajankäyttöämme ja töiden ja opiskelujen suunnittelua ja aikatauluttamista. Koetko että sinulla on valta valita aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki itsellesi? Teetkö päivän mittaan valintoja, jotka saavat sinut voimaan hyvin ja liikkumaan enemmän? Aika monessa hetkessä meillä on valta – ja vastuu valita aktiivisempi vaihtoehto. Entä miten esihenkilöt ja opettajat voisivat vielä paremmin huomioida hyvinvoinnin näkökulmat ajankäytössä suhteessa opiskelijoihin ja omaan työhön?
Tulevaisuuden nousevia työelämätaitoja ovat luovuus, resilienssi, joustavuus, kriittinen ajattelu, uteliaisuus ja jatkuva oppiminen. Niiden oppiminen on mahdollistettava kaikille, myös opiskelijoille. Työelämän avaintaitoja ei voida ulkoistaa ja niiden oppiminen vaatii aikaa, rauhaa ja tilaa sekä riittävää hyvinvointia ja jaksamista. Sitä syntyy arjessa, vuorovaikutuksessa ja hyvinvoinnin mahdollistavassa ympäristössä.
Liike ei ole vain fyysistä aktiivisuutta. Se on myös ajattelun virittämistä, vuorovaikutuksen vahvistamista ja yhteisöllisyyden rakentamista. Se luo vireyttä, joka mahdollistaa uusien taitojen omaksumisen. Kun liike on osa arkea, se tukee sekä yksilön hyvinvointia että työelämätaitojen kehittymistä.
Liikkuva opiskelu -hanke muistutti meitä siitä, että hyvinvointi, liike ja liikkuminen ei ole erillinen osa elämää, opiskelua tai työtä, vaan se on niiden ytimessä. Hanke toi esiin, miten pienillä arjen teoilla, kuten taukoliikkeillä, kävelypalavereilla tai aktiivisilla siirtymillä voidaan rakentaa oppimista ja työkykyä tukevia rakenteita. Kun liike tuodaan osaksi arkea, se ei ainoastaan tue yksilön jaksamista, vaan myös mahdollistaa tilan ja vireyden uusien taitojen omaksumiselle.
PERAKU-yksikössä hanke on konkretisoitunut pienin mutta tärkein askelin: yksikön yhteisissä tapaamisissa on järjestetty toiminnallisia hetkiä ja liikkuvia taukoja ja hyödynnetty osallistavia menetelmiä. Opettajia on myös muistuteltu esimerkiksi taukotarrojen käyttämisestä opetusmateriaalien osana. Tiimipalavereissa ja opetuksessa on pidetty enemmän taukoja, noustu välillä ylös ja jumppailtu. Myös Pyörällä töihin -päivään tilattu pyörähuolto kampuksen pihalla oli suosittu ja kiitelty palvelu.
Yhdessä voimme vaikuttaa erilaisiin rakenteisiin siten että ne tukevat sekä hyvinvointia että tulevaisuuden työelämätaitojen oppimista – yksi askel ja tauko kerrallaan. Tärkeä työ jatkuu jatkohankkeen merkeissä!
Henna Koskimäki, opintopäällikkö, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, Tampereen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Liikkuva opiskelu | SportUni | Tampereen korkeakouluyhteisö
Työelämän tärkeimmät taidot eivät ole yksilötaitoja – vaan rakenteita
Rakenteet mahdollistamaan toimintaa – Liikkuva opiskelu
Liikkuva opiskelu -hanke
Tampereen korkeakouluyhteisön Liikkuva opiskelu -hanke käynnistyi elokuussa 2024. Hankkeen avulla aktivoidaan opiskelu- ja työpäiviä sekä kokeillaan ja juurrutetaan hyväksi todettuja käytäntöjä korkeakoulujemme arkeen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa näkökulmaa siitä, että Tampereen korkeakouluyhteisössä saa ja pitää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Hanke on Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteishanke, jota rahoittaa myös Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.8.2024–30.6.2025 välisenä aikana. Hanke saa jatkoa 1.8.2025–31.7.2026.
