Vuorovaikutus on erottamaton osa hoitotyötä, ja vahvat vuorovaikutustaidot edellyttävät viestintäosaamista, ihmissuhdetaitoja ja kriittistä ajattelua (Evans, 2016). Sairaanhoitajan vahvat vuorovaikutustaidot potilaiden, kollegoiden (He ym., 2022) ja teknologian (Ruppel & Funk, 2018) kanssa parantavat hoitotuloksia ja lisäävät potilasturvallisuutta vähentäen hoitovirheiden riskiä. Vuorovaikutus muodostaa perustan kaikelle hoitotyön toiminnalle, kuten potilaiden tilanarvioinnille, hoidon koordinoinnille ja erilaisten hoitotoimenpiteiden toteuttamiselle (Philip ym,. 2019). Hoitotyön ammatillisia vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää harjoittelemalla, mutta itsevarmuuden puute tai vaikeat keskusteluaiheet voivat heikentää vuorovaikutuksen laatua ja vaikuttavuutta (Kerr ym., 2022).
Tutkimusten mukaan hoitotyön opiskelijat ovat itse tunnistaneet vuorovaikutustaidoissaan puutteita, erityisesti muiden hoitotyön ammattilaisten (Liu, 2021) ja potilaiden kanssa (Lindqvist ym., 2022). Tämä on haaste, johon hoitotyön koulutuksen tulisi pystyä vastaamaan. Vuorovaikutusosaaminen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen edellyttää paitsi teoreettista tietoa, myös käytännön harjoittelua (Plotzky ym., 2021). Käytännön harjoitteluksi lukeutuvat esimerkiksi simulaatiot ja ohjattu harjoittelu, joiden tavoitteena on harjoitella kliinisten taitojen ohella myös ei-teknisiä taitoja, kuten vuorovaikutusta erilaisissa hoitotilanteissa (Dalcól ym., 2018). Teknologian kehityksen myötä virtuaalitodellisuussimulaatioita (VR) voidaan pitää uutena lähestymistapana vuorovaikutuksen oppimisessa (Chen ym. 2020).
VR-simulaatiot tarjoavat hoitotyön opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella erilaisia taitoja turvallisesti kontrolloidussa ympäristössä yhdessä toisen opiskelijan kanssa (Mäkinen ym., 2023). Hoitotyön koulutukseen onkin kehitetty erilaisia simulaatioskenaarioita, joiden oppimistavoitteet vaihtelevat yksittäisen taidon oppimisesta monimutkaisempien valmiuksien, kuten kliinisen päättelyn ja vuorovaikutuksen oppimiseen (Kamenšek, 2022). VR-simulaatiot voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta on tutkittu, että immersiivisempi teknologia, kuten VR-lasit ja ohjaimet, tarjoavat vahvemman läsnäolon ja uppoutumisen tunteen mahdollistaen luonnollisemman vuorovaikutuksen verrattuna tietokoneen näyttöä hyödyntävään VR-teknologiaan (Tao ym. 2021). VR-simulaatioissa vuorovaikutus voi olla verbaalista, kuten puhetta, tai nonverbaalista, kuten kosketusta ja eleitä (Liaw ym., 2019).
Hoitotyön opiskelijat kuvaavat VR-simulaation tarjoavan heille mahdollisuuden harjoitella ammattilaisten välistä vuorovaikutusta sekä yhteistyöhön liittyvää vuorovaikutusta: juuri niitä taitoja, jotka ovat oleellisia käytännön työssä. Myös vuorovaikutus virtuaalipotilaan kanssa on mahdollista, mikä tukee hoitaja-potilas-vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ymmärrys siitä, miten vuorovaikutus VR-simulaatioissa rakentuu opiskelijoiden näkökulmasta, auttaa opettajia hyödyntämään erilaisia lähestymistapoja vuorovaikutustaitojen opettamisessa. Tulevaisuudessa on tarpeen selvittää, millaista vuorovaikutuksen oppimista VR:ssä voi tapahtua, tarkastella teknologian roolia vuorovaikutuksen oppimisessa ja vertailla VR-simulaatioita perinteisempiin vuorovaikutuksen oppimisen menetelmiin (Piispanen ym., 2024).
Lopulta kyse ei kuitenkaan ole vain teknologiasta, vaan siitä, miten se voi tukea merkityksellistä oppimista. VR-simulaatiot avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutustaitoja turvallisessa ympäristössä – taitoja, joilla on ratkaiseva merkitys potilasturvallisuuden ja laadukkaan hoitotyön kannalta. Kun uskallamme yhdistää pedagogiikan ja teknologian parhaat puolet, voimme kasvattaa tulevaisuuden osaajia, jotka ovat entistä valmiimpia kohtaamaan sekä kollegat että potilaat inhimillisesti ja ammattitaitoisesti.
Niina Aarnivuori, tuntiopettaja, Sosiaali- ja terveysala, Tampereen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Chen, F., Leng, Y., Ge, J., Wang, D., Li, C., Chen, B. & Sun, Z. (2020). Effectiveness of virtual reality in nursing education: Meta-analysis. Journal of Medical Internet Research, 22(9), e18290.
Dalcól, C., Garanhani, M., Fonseca, L. & Carvalho, B. (2018). Communication skills and teaching-learning strategies: Perception of nursing students. Cogitare Enfermagem, 23(3), e53743.
Evans, E. (2016). Exploring the nuances of nurse-patient interaction through concept analysis: Impact on patient satisfaction. Nursing Science Quarterly, 29(1), 62–70.
He, M., Zhu, X., Dong, Y., Zhang, S., Fang, S., Wang, W. & Zhang, M. (2022). Exploring the role of communication in missed nursing care: A systematic review. Journal of Advanced Nursing, 78(12), 4019–4033.
Kamenšek, T. (2022). The use of virtual simulation or virtual patients in nursing education: An integrative literature review. Obzornik Zdravstvene Nege, 56(1), 31–48.
Kerr, D., Martin, P., Furber, L., Winterburn, S., Milnes, S., Nielsen, A. & Strachan, P. (2022). Communication skills training for nurses: Is it time for a standardized nursing model? Patient Education and Counseling, 105(7), 1970–1975.
Liaw, S., Soh, S., Tan, K., Wu, L., Yap, J., Chow, Y. L., Lau, T. C., Lim, W. S., Tan, S. C., Choo, H., Wong, L. L., Lim, S. M., Ignacio, J. & Wong, L. F. (2019). Design and evaluation of a 3D virtual environment for collaborative learning in interprofessional team care delivery. Nurse Education Today, 81, 64–71.
Lindqvist, G., Ge, L., Borg, C., Xiaoling, Z., Hongbo, X., Safipour, J. & Rask, M. (2022). Nursing students’ perceptions of their verbal and social interaction skills in Sweden and China during their first semester. Quality advancement in nursing. Education, 8(1), 1.
Liu, H. (2021). Effect of interdisciplinary teaching on collaborative interactions among nursing student teams in Taiwan: A quasi-experimental study. Nurse Education Today, 106, 105083.
Mäkinen, H., Haavisto, E., Havola, S. & Koivisto, J.-M. (2023). Graduating nursing students’ user experiences of the immersive virtual reality simulation in learning – A qualitative descriptive study. Nursing Open, 10(5), 3210–3219.
Philip, S., Woodward-Kron, R. & Manias, E. (2019). Overseas qualified nurses’ communication with other nurses and health professionals: An observational study. Journal of Clinical Nursing, 28(19–20), 3505–3521.
Piispanen, N., Haavisto, E., Hublin, L., Ikonen, R. & Koivisto, J. (2024). Nursing students’ perceptions of interaction in a multiplayer virtual reality simulation: A qualitative descriptive study. Nursing Open, 11(8), e2245-n/a.
Plotzky, C., Lindwedel, U., Sorber, M., Loessl, B., König, P., Kunze, C., Kugler, C. & Meng, M. (2021). Virtual reality simulations in nurse education: A systematic mapping review. Nurse Education Today, 101, 104868.
Ruppel, M. & Funk, M. (2018). Nurse–technology interactions and patient safety. Critical Care Nursing Clinics of North America, 30(2), 203–213.
Tao, G., Garrett, B., Taverner, T., Cordingley, E. & Sun, C. (2021). Immersive virtual reality health games: A narrative review of game design. Journal of Neuroengineering and Rehabilitation, 18(1), 31.
