Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2024) mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat arjessaan keskimäärin yli 10 tuntia päivässä, mikä on merkittävästi enemmän kuin terveyden kannalta on suositeltavaa. Pitkäkestoinen paikallaanolo heikentää vireystilaa ja keskittymiskykyä. Se altistaa myös kehon jumeille ja monille sairauksille.
Opiskelun aikainen liike ei ole vain fyysisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, vaan se vaikuttaa suoraan myös oppimiseen. Jo pienikin liike, kuten seisomaan nouseminen tai lyhyt kävely, lisää aivojen hapensaantia ja aktivoi hermoston toimintaa. Tämä parantaa tarkkaavaisuutta, muistia ja tiedonkäsittelyä, mikä näkyy parempina oppimistuloksina. Liike voi myös auttaa opiskelijoita säätelemään vireystilaansa: rauhoittumaan ylivireyden hetkellä tai aktivoitumaan alivireyden aikana. (Haapala, 2022.)
Liikkeen integroiminen opetukseen tukee opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se voi lisätä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luovuutta ja samalla tehdä oppimistilanteista mielekkäämpiä ja osallistavampia. Opettajilla ja muulla henkilöstöllä on tärkeä rooli istumisen ja paikallaanolon tauottamisessa. Liike ei ole opetuksen häiriötekijä, vaan oppimisen mahdollistaja. Kun opiskelijoilla on lupa liikkua, he oppivat ja voivat paremmin.
Tampereen korkeakouluyhteisö on mukana Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Käynnissä on myös hanke ”Liikkumiseen kannustava toimintakulttuuri Tampereen korkeakouluyhteisöön ja Seinäjoen yliopistokeskukseen”, johon on saatu kehittämisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa aktiivista toimintakulttuuria yhteisöjen opiskelu- ja opetusarkeen ja kehittää opiskeluympäristöä liikkeeseen kannustavaksi.