Arvo-hankkeen tutkimus on diplomityöntekijä Lauri Sarmalan mielestä tärkeää, koska väestönkasvu erityisesti kaupungeissa tulee jatkumaan ja asuntotuotannon täytyy pystyä vastaamaan väestönkasvun aiheuttamaan asuntotarpeeseen. Aluehankkeet ovat yksi tapa tuottaa lisää asuintilaa ja uusissa aluehankkeissa alueen suunnittelu on vapaampaa kuin täydennysrakentamisessa.
Sarmala tutki alueellisen asuntokehittämisen aihepiirille oleellisia toimijaverkostoja. Tavoitteena hänellä oli lisätä ymmärrystä aluekehityshankkeiden toimijaverkostojen muodostumisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen teoria tarkastelee erilaisia verkostoteorioita, jotka käsittelevät esimerkiksi verkostojen tuomia etuja ja arvonmuodostumista.
– Projekti on ollut varsin monivaiheinen ja pääsi lopulta venymään haluamaani pidemmäksi. Haastatteluja tehtiin lopulta varsin paljon ja niiden järjestäminen ja analysointi vei varsin suuren osan ajallisesti työn tekemisestä. Tämä oli mielenkiintoinen projekti, jossa pääsi mukavasti syventymään aluerakentamiseen niin kuntien kuin yksityisten toimijoiden näkökulmasta, kertoo Sarmala.
Tutkimuksessa kolme case-kohdetta
Diplomityö keskittyi Ainolan, Postipuiston ja Hiedanrannan aluekehityshankkeisiin, joiden avulla tunnistettiin aluekehityksen toimijaverkostojen toimintaa. Keskeiset toimijat voidaan jakaa vakiintuneisiin ja vaihtuviin toimijoihin. Vakiintuneet toimijat ovat toimijoita, jotka ovat mukana kaikissa aluehankkeissa ja heidän valintaansa ei hankekohtaisesti voida vaikuttaa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi valtiolliset toimijat kuten AVI- tai ELY-keskukset. Vaihtuvat toimijat valikoituvat hankekohtaisesti ja näitä ovat esimerkiksi rakennuttajat. Yksi keskeinen tapa ohjata verkostoa on vaikuttaa vaihtuvien toimijoiden valintaan.
– Toiminnan johtaminen nousi esiin tärkeänä tekijänä aluekehityksessä. Aluekehitykseen liittyy suuri määrä eri toimijoita, joilla kaikilla on omat näkemykset ja tavoitteet. Siksi olisikin tärkeää, että alueen kehittämistä johtaa projektinjohtaja, joka tuntee alueen kehittämisen historian ja kaikki toimijat. Näiden lisäksi hänellä on oltava tilannekuva alueen kehittämisestä. Projektinjohtaja pystyy toimimaan eri toimijoiden välillä yhdistävänä tekijänä ja varmistamaan, että tieto liikkuu projektissa toimijalta toiselle, toteaa Sarmala.
Yhteistyöllä tärkeä rooli onnistumisessa
Paremmalla yhteistyöllä pystytään yhdistämään kunnan ja yksityisten toimijoiden resursseja, sekä parantamaan tiedon siirtymistä toimijoiden kesken. Kaupungilla on myös vahva kyky suurimpana maanomistajana ohjata alueen kehittämistä ja toimijoiden toimintaa. Lisäksi kokonaisuutta koordinoivan poikkihallinnollisen aluekehitysyksikön koettiin vaikuttavan positiivisesti aluekehityksen toteuttamiseen.
– Yhteistoiminnan rooli oli kaikissa case-kohteissa vahvaa ja eri toimijoilta tuli sille kiitosta. Esimerkiksi kumppanuuskaavoituksena toteutettu asemakaavoitus sai positiivista palautetta toimijoilta, niin prosessina kuin lopputuloksenkin kannalta, kertoo Sarmala.
– Diplomityössäni tarkastellut case-kohteet olivat kaikki vahvasti kuntavetoisia ja siksi jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tarkastella yksityisten toimijoiden vetämiä aluehankkeita. Yksityisten toimijoiden ja kuntien vetämiä hankkeita voisi myös vertailla, ja tarkastella miten alueen kehittäminen eroaa näissä hankkeissa prosessina ja lopputuloksen kannalta, miettii Sarmala mahdollisten jatkotutkimusaiheiden osalta.
Sarmalan tutkimus toi arvokasta tietoa alueellisen asuntokehittämisen toimijaverkostoista Arvo-hankkeelle ja kaikille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille. Työn voi kokonaisuudessaan lukea Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Treposta.
Arvo-hankkeesta voi lukea lisää täältä: Alueellinen asuntokehittäminen – ARVO | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
jukka.puhto@tuni.fi
Lauri Sarmala, DI
Lauri Sarmala | LinkedIn
Arvo-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.