Tutkimushanke: Suomen rakennuskannan tulee varautua lämpenevään ilmastoon

Nykyiseen asuntokehittämiseen kaivataan laajempaa näkökulmaa.

Nykyisten ilmastomallien mukaan planeetan keskilämpötila tulee nousemaan 2-3 astetta vuoteen 2050 mennessä: Suomessa kesälämpötilat saattavat samaan aikaan nousta jopa neljä astetta. Suomalaisten kodit saattavat muuttua kesäisin vaarallisen kuumiksi, jos muutokseen ei varauduta.

Asuinrakennukset on Suomessa perinteisesti suunniteltu kylmää talvea silmällä pitäen, eli pitämään lämpö talon sisällä. Ilmastonlämpeneminen kuitenkin haastaa tämän perinteisen tavan suunnitella ja rakentaa asuntoja, sillä kesäkuukausina kodit keräävät lämpöä sisäänsä entistä enemmän. Kodeissa on myös nykyisin enemmän lämpöä tuottavia laitteita, kuten pesu- ja tiskikoneita.

– Ilmastonlämpenemisen takia Suomen rakennuskannan tulee kehittyä ei pelkästään energiatehokkaammaksi talviolosuhteissa, mutta myös miellyttäväksi kesän kuumuutta ajatellen. ASUTUT-ryhmämme tutkimus tuottaa tietoa ja ratkaisuja, joiden avulla voimme varautua muutoksiin ja helpottaa mahdollisia asuntojen ylikuumenemisesta ja energiankulutuksesta aiheutuvia ongelmia, tutkimusryhmän johtaja ja arkkitehti Sofie Pelsmakers sanoo.

Ylikuumenemiseen liittyviä innovaatioita kaivataan kaikissa pohjoisissa maissa

Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmä ASUTUT on valmistelemassa tutkimushanketta, joka tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen ja terveyteen suomalaisessa rakennuskannassa. Hanke selvittää ylikuumenemisesta aiheutuvien riskien yleisyyttä olemassa olevassa rakennuskannassa. Lisäksi tutkimusryhmä tuottaa tietoa erilaisten ratkaisujen kustannustehokkuudesta.

– Ylikuumenimen on ongelma, johon ei vielä ole kunnolla puututtu. Tämä koskee kaikkia pohjoisen alueen maita. Suomalaiset talot on perinteisesti suunniteltu kylmiä talvia, ei kuumia kesiä varten, ASUTUT-ryhmän jäsen, tutkija Raul Castaño de la Rosa toteaa.

Liian kuuma sisäilma on vaarallista etenkin iäkkäille ja sairaille henkilöille.

Kun ilmasto lämpenee, suomalaisen rakentamisen täytyy muokkautua uuteen ilmastoon.

– Ilmastointilaitteiston asentaminen auttaa alentamaan sisälämpötiloja kesällä. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta ilmastointiin. Lisäksi ilmastointi kuluttaa paljon energiaa. Jos tarvittava sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, hiilidioksidipäästöt lisääntyvät entisestään, mikä voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa juuri heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä, Castaño de la Rosa toteaa.

Iäkkäät ihmiset ovat suurimmassa riskissä, kun asunnot ylikuumenevat. Tämä lisää haasteita Suomessa, jonka väestö ikääntyy vauhdilla.

Hankkeeseen haetaan yksityisiä kumppaneita

Tutkimusryhmä hakee nyt mukaan yksityisiä ja julkisia kumppaneita, jotka haluavat olla mukana kehittämässä ratkaisuja ilmastonmuutoksen nostamiin haasteisiin.

– Tutkimushankkeessamme tuotamme suomalaisille rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille tietoa aktiivisista ja passiivisista ratkaisuista, joilla ylikuumenemisesta johtuvia ongelmia voidaan ratkaista. Tämän suuren haasteen edessä tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä yksityisen  ja julkisen sektorin välillä, Pelsmakers kertoo.

Passiivisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi varjostimet ja tuuletusratkaisut. Aktiivisia ratkaisuja ovat esimerkiksi koneelliseen ilmanvaihtoon liittyvät teknologiat. Kehitettyjen ratkaisujen avulla voidaan suunnitella uusia rakennuksia ja parantaa jo olemassa olevien kiinteistöjen asuinolosuhteita.

 

Lisätietoja:

ASUTUT-ryhmän johtaja, Sofie Pelsmakers
sofie.pelsmakers@tuni.fi
+358 504 478 491

CoreLabin projektipäällikkö, Jaakko Kinnunen
jaakko.kinnunen@tuni.fi
+358 504 377 144