SXR-hanke luo KIRA-alalle uutta liiketoimintaa laajennetun (XR) todellisuuden avulla. Ala kehittyy nyt valtavalla nopeudella, ja yritysten on tärkeää hahmottaa, missä XR-teknologiaa voidaan parhaiten hyödyntää.
Laajennettuun todellisuuteen (XR) sisältyy lisätty (AR) ja virtuaalinen todellisuus (VR).
– VR- ja AR-teknologia mahdollistaa periaatteessa aivan mitä tahansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki on järkevää tehdä juuri nyt. SXR-hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää juuri ne teknologiat ja käyttökohteet, joista saadaan parhaat hyödyt. Isossa kuvassa hanke on osa KIRA-alan digitalisoimista, projektitutkija Osku Torro toteaa.
Lähivuosina uusi teknologia mahdollistaa monia uusia asioita, joita ei vielä vähän aikaa sitten osattu edes ajatella.
– Teknologian kehittymisen avulla voimme tehostaa olemassa olevaa toimintaa. Eli tehdään samoja asioita kuin nykyisinkin, mutta nopeammin, tehokkaammin ja taloudellisemmin. Suurempi asia on kuitenkin se, että voimme tehdä kokonaan uusia asioita. Kehittyvän teknologian avulla KIRA-alalle aukenee siis kokonaan uusia liiketoimintamalleja, Torro sanoo.
Laajennettu todellisuus tulee jatkossa olemaan osa koko rakennuksen elinkaarta: Aluksi rakennuksen VR-mallia käytetään suunnitteluvaiheessa. Sen avulla voidaan kerätä käyttäjätoiveita ja osallistaa eri sidosryhmiä. Myöhemmin sama virtuaalimalli palvelee AR-pilven kautta rakennuksen ylläpidossa. Laitteiden huolto, sisänavigointi, sensoreiden hallinta ja datan keruu helpottuvat merkittävästi.
– Rakennuksen elinkaaren varrelle mahtuu vaikka monenlaista uutta liiketoimintaa. Rakennuksen virtuaalimallin päälle voidaan esimerkiksi rakentaa VR- ja AR-teknologian avulla tapahtuvaa koulutusta, etenkin erityistä turvallisuutta vaativissa kohteissa kuten ydinvoimaloissa ja lentokentillä, Torro kertoo.
VR-tekniikan avulla suunnittelupalaveri onnistuu kotisohvalta
Sosiaalista virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää kaikissa rakentamisen vaiheissa.
– Ajatellaan vaikkapa kiinteistönhoitoa. Heille on tärkeää, että rakennukset, piha-alueet ja kulkureitit suunnitellaan siten, että auraus onnistuu tehokkaasti. Jos tämä tieto ei välity riittävän hyvin suunnitteluvaiheessa, tämä aiheuttaa suurta vaivaa loppukäyttäjille. Ja luonnollisesti muutosten ja korjaustöiden tekeminen maksaa, Torro toteaa.
Virtuaalitodellisuutta hyödyntävät laitteet ovat kehittyneet viime vuosina hurjaa tahtia. Laitteiden hinta on tullut nopeasti alaspäin ja myös niiden käyttömukavuus on parantunut.
– Voimme jakaa VR-laitteita käyttäjille, jolloin ihmisten ei tarvitse kokoontua mihinkään tiettyyn tilaan. Jokainen vetää VR-lasit päähänsä toimistolla tai kotisohvalla, jolloin voimme keskustella halutusta aiheesta VR-maailmassa. Käyttäjät voivat myös jättää VR-maailmaan huoltotöihin tai rakennuksen suunnitteluun liittyviä teksti- tai ääniviestejä muita henkilöitä varten. Epäselvyydet ja suuremmat kysymykset on helpompaa ratkoa reaaliaikaisesti, esimerkiksi sosiaalisen VR:n tai avatarien avulla, Torro sanoo.
Myös arkiset huolto- ja rakennustoimenpiteet tehostuvat uuden teknologian avulla. Torro käy läpi esimerkin, joka voi olla osa normaalia arkea hyvin pian: Kun huoltomies saapuu hänelle tuntemattomalle kerrostaloalueelle, hän voi paikantaa älypuhelimen ja lisätyn todellisuuden avulla huoltoa vaativan laitteen vaikkapa seinän läpi. Kun vikakohta on löydetty, huoltomies voi nähdä laitteen huoltohistorian ja mallisuorituksen huoltotoimenpiteestä.
Jos huoltoa vaativa laite on hänelle tuntematon tai korjaustoimenpide liian vaativa, huoltomies voi olla reaaliaikaisesti yhteydessä toiseen henkilöön, joka voi ohjeistaa häntä työssä. Lopuksi korjaaja merkkaa työn tehdyksi, jolloin informaatio tallentuu automaattisesti pilveen.
Erityisosaamista voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin
CoreLabin hankkeen piirissä toteutetaan proof of concept –pilotteja, joiden avulla uuden teknologian käytöstä saadaan arvokasta kokemusta, jota voidaan taas hyödyntää muissa projekteissa.
– Meillä on käynnistymässä yksi rakennuskohde, jossa 3D-mallit ja VR-teknologia ovat mukana alusta loppuun saakka. Työmaalla on tila, jossa rakennusmiehet voivat tutustua projektin yksityiskohtiin ja suunnitelmiin VR-lasien avulla. Kyseessä taitaa olla ensimmäinen BIM360-hanke Suomessa, jossa VR-tekniikkaa hyödynnetään rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, Torro kertoo.
Pilotointien tarkoituksena on myös yksilöidä ne tehtävät, joissa uusi teknologia kannattaa ensimmäiseksi ottaa käyttöön. Tutkijan mukaan tällaisia kohteita ovat erityisen haastavat työtehtävät ja toimet, jotka joudutaan suorittamaan erityisen haastavissa olosuhteissa.
– Jos kyseessä on vaikkapa asennus- tai huoltotoimenpide, joka vaatii erityistä osaamista, oikea tekijä ei välttämättä ole heti saatavilla. Mutta AR-teknologian avulla hän voi ohjeistaa toista työntekijää vaikka maailman toiselta laidalta, Torro toteaa.
Mukaan etsitään yrityksiä, jotka haluavat laajentua kansainvälisesti
SXR-hanke sai 100 000 euroa valmistelurahaa syksyllä 2018. Parhaillaan tutkimusryhmä valmistelee Co-innovation –rahoitushakemusta Business Finlandille.
– XR-firmoja on olemassa jo paljon, mutta liiketoiminnan skaalautuminen on haaste. Mukaan halutaan yrityksiä, joilla on riittävästi potentiaalia skaalautua ja viedä uutta teknologiaa ulkomaiden isoille markkinoille. Näiden yritysten haku on parhaillaan käynnissä, Torro sanoo.
CoreLabin tavoitteena on tuoda kaikki uuden teknologian mahdollisuuksista kiinnostuneet yrityksen ja osaajat yhteen.
– Nyt tilanne on se, että kaikki tekevät samoja asioita omissa siiloissaan. Tässä ei ole mitään järkeä, ei jokaisen kannata keksiä pyörää uusiksi. Tämän takia SXR-hankkeeseen kannattaa lähteä mukaan. Sen kautta saamme XR-teknologian hyödyt suuremmalle joukolle suomalaisia KIRA-alan yrityksiä. Haemme mukaan myös parhaita esimerkkejä maailmalta ja tuomme tuota tietotaitoa Suomeen, Torro sanoo.
Lisätietoja:
Projektitutkija Osku Torro, osku.torro@tuni.fi
