Tutkijan millintarkat osat syntyvät FabLabissa

Kuvituskuva.

Tampereen yliopiston FabLab on luovan osaamisen oppimis- ja innovaatioympäristö Hervannan kampuksella. Siellä opiskelijat ja henkilökunta – normaaleina aikoina myös yleisö ja yritykset – pääsevät testailemaan ja kokeilemaan laitteita, joita ei joka kotoa löydy. Tarjolla on esimerkiksi erilaisia 3D-tulostimia ja laserleikkureita, joita voidaan käyttää apuna ja inspiraationa monenlaisessa tutkimustyössä.

Tehoelektroniikan tenure-track professori Tomi Roinila informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta on yksi FabLabia käyttävistä tutkijoista. Viimeisimpänä hänellä valmistui FabLabissa kehikko laboratoriossa käytettäville elektroniikkapiireille. Kappaletta hyödynnetään projektissa, jossa kehitetään uutta teknologiaa akkujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön.

Kuvituskuva tulostetusta laatikosta.– Näissä kehikoissa oli tärkeää saada aikaan millintarkka mitoitus sekä oikeanlainen rei’itys kehikkojen myöhempää sijoittelua ja käyttöä varten. Käytin kehikkojen tekemisessä laserleikkuria, joka mahdollistaa eri materiaalien hyvinkin tarkan työstämisen, Tomi Roinila kertoo.

Hän arvostaa mahdollisuutta työstää tutkimuksessa tarvittavia osia itse suoraan kampuksella.

– Tuotteiden saaminen kaupallisilta toimijoilta olisi ollut paitsi todella hidasta, myös kallista, Roinila sanoo.

Kokeilemalla oppii

Koska harvalla on laserleikkureita tai 3D-printtereitä vielä ihan peruskäytössä, laitteiden käytön aloittaminen voi jännittää. Tomi Roinila kuitenkin kannustaa tutkijakollegoitaan kokeilemaan rohkeasti.

– Fablabin käytön aloituskynnys saattaa tuntua korkealta, jos ei ole aiempaa kokemusta. Laitteiden käytössä pääsee kuitenkin erittäin helposti alkuun ja osaaminen kasvaa nopeasti puuhastellessa. Lisäksi henkilökunta on todella palvelualtista ja mukavaa, joten kysyminen on helppoa, hän sanoo.

– Laitteet mahdollistavat todella tarkan työstämisen eri kokoisille ja laatuisille materiaaleille. Materiaalia on aina riittävästi ja valikoima on kattavaa. Tämä avaa runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää Fablabia paitsi tutkimuksessa niin myös omissa pikku harrasteluissakin, Roinila vinkkaa.

Nyt työn alla ollut kehikko syntyi jo rutiinilla.

– Laitetta oli helppo käyttää ja ensimmäiset prototyypit tein edulliselle ja helposti käsiteltävälle puumateriaalille.  Sen verran seppiä tässä jo ollaan, että yllätyksiä ei tullut vastaan, tutkija tuumaa.

– Innostun aina kun pääsen Fablabiin. Seuraavaa projektia ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän jotain ideoita taas kohta synny mieleen.

Teksti: Tomi Roinila
Kuvat: Eino Ansio, Tomi Roinila