Dataan perustuvien palveluiden luominen teollisissa ekosysteemeissä on avain globaalisti skaalautuvaan liiketoiminnan kasvuun edistyneille korkean teknologian yrityksille. LUT-yliopiston etätyöpaja 29.9.2021 keskittyi Suomen teollisuuden uudistumiseen, ja siihen osallistui lähes 30 ammattilaista laajasti Suomen valmistavan- ja kaivosteollisuuden keskeisiltä alueilta sekä tutkijoita useilta tukevilta tieteenaloilta.
Laadukkaat pääpuheenvuorot herättävät ajatuksia
Työpaja sisälsi kolme laadukasta pääpuheenvuoroa. Tapahtuman avasi Metso Outotec Oyj:n Rashmi Kasat (the Vice president of Digital Technologies), joka kertoi Älykkäästä automaatiosta mineraalien prosessoinnissa ja siitä, kuinka digitalisaatio muutti nopeasti liiketoimintanäkymiä yhden Suomen suurimmista teollisuusyrityksistä kohdalla. Tätä esitystä seurasi LUT-yliopiston Ilkka Donoghue, joka yhdisti uusimmat edistysaskeleet Datapohjaisten palveluiden luomisen teollisissa ekosysteemeissä omien kokemustensa tarinoiden ja uusimpien akateemisten oivallusten kera. Lopuksi kolmas puhe toi näkökulman yhteistyöhön VTT:n Jaakko Paasin esitelmän Kestävä teollisuus X (SIX): Mission, concept, and vision kautta.
Katse eteenpäin vuodesta 2025 vuoteen 2035: Datapohjaisten palvelujen luomisesta teollisuusekosysteemeissä tulee avainratkaisu
Kun katsot vuotta 2025, miltä maailma näyttää oman yrityksesi näkökulmasta? Tämä kysymys herätti kiivasta keskustelua osallistujien välillä, kun he analysoivat sitä neljästä eri näkökulmasta: toimintaympäristö, tutkimus ja kehitys, resurssit sekä osaaminen ja koulutus.
Toimintaympäristössä nollahaitat ja -päästöt nousivat odotetusti kärkeen. Kilpailijoiden nähdään työskentelevän yhdessä ekosysteemien luomiseksi, mutta samalla raakadatan nähdään olevan saavuttamattomissa tai vain omistajien saatavilla.
T&K:ssa ensimmäiset askeleet kohti datapohjaisten palveluiden luomista ekosysteemiin ovat vähitellen toteutumassa: viestintäalustoja standardoidaan ja liitettävyyskysymyksiä työstetään. Arvon luomista ohjaa yhä enemmän ultraräätälöinti, kasvavissa määrin ohjelmistojen kautta. Toimintaympäristön vaatimukset ja globaalin kilpailuedun kiristyminen siirtävät huomion teknologioiden ja osaamisen kehittämisen lupauksiin.
Ei ole yllättävää, että resurssikeskustelut keskittyivät teknologiaan: IoT, globaalit televerkot ja satelliittiyhteydet, etävalvontakeskukset, tietolähteet jne. Suunnittelu ja mallintaminen olivat kaikki tärkeitä tulevaisuuden taitoja ja osaamista, joita on vahvistettava, liittyivätpä ne automaatioon, liiketoimintaan, koneisiin, palveluihin tai järjestelmiin.
Vuoden 2025 näkemyksiin verrattuna, vuoden 2035 näkemykset herättävät laajempaa keskustelua ja villimpiä ajatuksia. Toimintaympäristöön liittyvä keskustelu virtasi autonomisista tai puoliautonomisista liiketoimintamalleista, toiminnoista ja kestävistä yrityksistä robottihuoltolaivastoihin ja -yhteisöihin kaivosteollisuuden sidosryhminä.
T&K:ssa teemana olivat autonomiset tai tekoälykoneet, päätöksentekoprosessit ja prosessinohjaus. T&K:n selkeät linjaukset nostettiin keskusteluun, kun pohdittiin datan hyödyntämistä ja arvoa. Vuoden 2025 tapaan resurssit keskittyivät vuonna 2035 teknologianäkökulmaan, mutta myös datapohjaisten palveluiden tärkeyteen todellisuudessa.
Taitoihin ja koulutukseen perustuvassa keskustelussa keskityttiin näiden uusien järjestelmien ja teknologioiden käytön opettelemiseen – ei ajateltu, että se olisi vain koulutussektorin vastuulla, vaan myös yritysten vastuulla on tarjota ajantasaista koulutusta kaikentasoisille työntekijöille.
Suomi on kaksoissiirtymän kestävä voittaja
Suomen teollisuuden kilpailuetua vuonna 2030 voisi kuvata kahdella väitteellä: 1) Suomalainen teollisuus on erikoistunut globaaleille markkinoille auttamaan asiakkaitaan toimimaan kestävästi ja vastuullisesti; 2) Suomalainen teollisuus pystyy reagoimaan nopeasti ja ratkaisemaan asiakkaiden monimutkaisia ongelmia suomalaisella yhteistyömallilla. Suurin osa osallistujista tunsi olevansa ”hyvillään” tai jopa ”innoissaan” tästä visiosta. Kun pohdittiin, mikä on hyvää, painopiste oli selkeästi kestävässä kehityksessä ja automaatiossa.
Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että jos suomalainen teollisuus onnistuu yhdistymään, kehittämään parempia yhteistyömalleja ja puuttumaan osaamispulaan ja yhdistymään yhteisen kestävän ja digitaalisen valmistuksen huippuosaamisen vision alle, heillä on kaikki se mitä tarvitaan kilpaillessa ja voittaessa maailmanlaajuisesti kaksoissiirtymässä.
Neljä taistelua, jotka on voitettava
Matkalla vuoteen 2030 tunnistettiin neljä taistelua, jotka on voitettava:
1) Etene ensimmäisten toimijoiden joukossa kestävään tuotantoon ja liiketoimintaan ollaksesi uskottava toimija auttaessa asiakkaita vihreässä muutoksessa;
2) Vahvista ekosysteemistä tapaa innovoida ja tehdä liiketoimintaa, jotta pystytään reagoimaan nopeasti systeemisiin asiakkaiden tarpeisiin;
3) Pysy digitaalisen muutoksen kärjessä;
4) Käännä teolliset investoinnit takaisin kasvavalle raiteelle.
Näiden neljän voitettavan taistelun lisäksi yksi osallistuja lisäsi ”taitojen kehittämisen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet” ja se nostettiin yhteiseksi prioriteetiksi. Jotkut nostivat oman yrityksensä voitettavat taistelut; siirtymä 100 prosenttisesti planeettapositiiviseen portfolioon, tuotekeskeisestä palvelukeskeiseksi, kulttuurin muutokset, kannattava siirtyminen koko elinkaaren digitaaliseen liiketoimintamalliin ja pysyminen ajan tasalla viimeisimmästä tekniikasta.
Yhteenvetona päivän opit voidaan kiteyttää Paul Bryantin sanoin: ”Tahdolla voittaa ei ole väliä – jokaisella on se. Tärkeää on tahto valmistautua voittoon.” (orig. ”It’s not the will to win that matters – everyone has that. It’s the will to prepare to win that matters.”)
Teksti: Aino-Maria Hakamäki
Kuva: LUT-yliopisto