VTT:n järjestämään SIE-työpajaan osallistui monipuolinen joukko. Edustettuina olivat Business Tampere, Forum for Intelligent Machines (FIMA), avoimet innovaatioklusterit, teknologiansiirtoyritys Tamlink, Suomen Teknologiateollisuus, Tampereen yliopisto, VTT, yritykset ja muut yhteistyökumppanit.
− Työpajan päätavoitteena oli saada teollisuuden panosta ja näkökulmaa strategiseen tutkimukseen ja innovaatioon. Tavoite täyttyi täysin, kertoo tutkija Jaakko Paasi VTT:stä.
Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö
Yhteiskehittämisen päällikkö Harri Nieminen VTT:ltä esitteli teollisuudenalan tehtävän, tarkoituksen ja alustavan vision.
− Tieto- ja innovaatioalustoja ja infrastruktuureja on jo olemassa. Tulevaisuudessa yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden on otettava käyttöön uusia tapoja ja mukautettava aiempia tapoja työskennellä yhteiskehittämisen menetelmien avulla, hän sanoi.
Teollisuuden rooli kansallisella ”agendalla” nähdään strategisena ja sellaisena, jota Suomi pyrkii kehittämään ja kasvattamaan. Suomen hallitus ymmärtää, että investointien houkutteleminen vaatii investointitukia ja nopeaa, ennakoitavaa toimintaa.
− Arvoketjut ovat edelleen globaaleja, mutta kriittiset osiot on turvattu; suomalaiset yritykset ovat ottaneet tässä vahvan roolin. Ymmärrämme hyvinvointimme lähteet, Nieminen sanoo.
Tutkimusyhteistyö nähdään välttämättömänä
Vision mukaan ekosysteemit auttavat eri aloja löytämään toisensa. Digitaalinen ja vihreä siirtymä ohjaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, ja kaikki toimialat ja tutkimusyhteisöt ovat niiden takana. Terveyden ja hyvinvoinnin teemat nousevat entistä vahvemmin esiin Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.
Digitaalisia ja valmistukseen liittyviä innovaatioita on kehitettävä samanaikaisesti. Innovaatioita edistävien ekosysteemien tulisi sisältää asiantuntijoita ja yrityksiä monipuolisilta aloilta, jotta syntyy yhdessä toimimista ja uuden luomista.
Tiiviimpi yhteistyö eri ekosysteemien välillä vuonna 2025
Osallistujien arvioiden mukaan vuonna 2025 yhä enemmän pk-yrityksiä on mukana ekosysteemisessä TKI:ssä. Avoimet innovaatioekosysteemit yleistyvät, mutta siirtymävaiheen tukemiseksi tarvitaan uusia digitaalisia alustoja ja työkaluja.
Kestävän ja tehokkaan teollisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen on kaksinkertaistunut. Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskukset (EDIH) ovat täysin toimintakykyisiä. Suomessa EDIH on aktiivinen, ja suomalaisilla pk-yrityksillä on pääsy pilottilinjoihin ja -palveluihin. Suomessa järjestetään useita kaupallisesti avoimia testi- ja kehitysympäristöjä Industry 4.0 -sovelluksille.
Infrastruktuureja voidaan hajauttaa, mutta niiden näkyvyyttä ja koordinoitua käyttöä tarvitaan. Osallistujat muistuttavat, että robotiikan, tietojen jakamisen, materiaalien kehittämisen ja inhimillisten käyttöliittymien tulisi olla vahvempia.
Taidot ja koulutus vuonna 2025
Osaamisen ja resurssien välinen kuilu on edelleen suurin pullonkaula talouskasvullemme ja uudistumisellemme.
Työpajan osallistujien mukaan vuonna 2025 tarvitaan monenlaisia asioita: uusia taitoja, digitalisaatiota ja helppoja tapoja kouluttaa jatkuvasti työvoimaa. Hybridi- ja verkkotyöskentelymallit sekä eri koulutustoimijoiden koulutussisällön yhdistäminen on mahdollista toimialavetoisella tavalla. Koulutuksen avuksi on kehitetty keinoja. Yksityisen sektorin toimijoiden ja yritysten omat koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmat täydentävät yliopistojen ja muiden julkisten koulutusorganisaatioiden toimintaa.
Miltä maailma näyttää vuonna 2030?
Osallistujat arvioivat, että 20−30 prosenttia Suomen ja maailman suurimmista yrityksistä on muita suuryrityksiä kuin nykyään. Data- ja tekoälypohjaiset, kestävät liiketoimintamallit hallitsevat teollisuudessa.
Vuonna 2030 yhteiskehittämis- ja innovaatiopalvelut ovat helposti saatavilla maailmanlaajuisesti. Yritykset ovat avoimempia omissa innovaatioprosesseissaan ja ovat mukauttaneet uusia tapoja pysyä kilpailussa, osallistujat sanovat.
Ekosysteemit toimivat saumattomasti yhdessä, yli teollisuuden rajojen. Hiilineutraali Suomi on houkutteleva piensarjojen erikoistuneelle tuotannolle. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä asiaankuuluvien teknologioiden myynnissä. Suomesta kuitenkin puuttuu nuoria osaajia.
Valmistus tapahtuu verkoissa, joissa tieto virtaa moitteettomasti. Arvoketjut on digitalisoitu ja yhdistetty teollisuusalustojen kautta.
Suomen TKI-ekosysteemit vuonna 2030
Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisesti mukana kansainvälisissä TKI-ekosysteemeissä. Ne toimivat johtajina ekosysteemeissä, jotka kiinnostavat suomalaisia eniten. Globaalit tutkimus- ja kehityskonsortiot ratkaisevat suuria ja pieniä haasteita.
Ihannetapauksessa meillä pitäisi olla joitakin vahvoja ja kapeita huippututkimusaiheita, esimerkiksi uusille kestäville materiaaleille ja valmistukselle tai työskentelylle tekoälyn ja cobottien avulla lyhyiden sarjojen valmistuksessa.
Tutkimuksen toteuttaminen vaikeutuu, kun tutkimusvauhtia lisätään tekoälyn avulla. Integroidut innovaatiot ja yhteiskehittäminen tapahtuvat verkossa digitaalisissa ympäristöissä. Suomi investoi yhteisiin alustoihin, koska ne ovat paras lähde innovaatioille, investoinneille, tutkimukselle ja kykyjen vetovoimalle.
Investoinnit infrastruktuuriin ja sisäiseen prosessien ja liiketoiminnan kehittämiseen on sisällytetty kansallisten rahoitusmahdollisuuksien piiriin. Valmistusinfrastruktuuria on uudistettu suurelta osin TKI-toimintaan ja valmistusinfrastruktuuriin tehtyjen investointien lisääntymisen seurauksena.
Taidot ja koulutus vuonna 2030
Jatkuva koulutus on välttämätöntä. Yhä useammilla ihmisillä on jatkuva elinikäinen oppimissuunnitelma ja pääsy digitaalisiin yhteiskehittämis- ja innovaatioalustoihin. Virtuaalikursseille on helppo pääsy, ja niitä räätälöidään yrityksille.
Osallistujat arvioivat, että vuonna 2030 tekoälyavusteiset kurssit hyödyntävät kaikkea maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa tietoa. Kurssit auttavat ratkaisemaan ongelmia ja saavuttamaan oppimistavoitteet.
Kiitos työpajaan osallistuneille!
Kuva: Shutterstock
Teksti: Jaakko Paasi, Harri Nieminen ja Hanna Ylli