Ekologisesti kestävä talous, kasvu ja hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vaativat uudenlaista osaamista myös teollisuusyrityksissä. Yritysten pitää investoida tutkimustoimintaan. Hallituksen tavoitteena on, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset nousisivat 4 %:iin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä niiden osuus on noin 2,5 prosenttia.
Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tukevat yritysten vihreää ja digitaalista kaksoissiirtymää. Ne ovat yritysten apuna muun muassa digitalisaatioon, automaatioon, teollisuusteknologiaan, analytiikkaan ja robotiikkaan liittyvissä haasteissa.
Tutkimus- ja kehittämisympäristöt näkyviksi ja saavutettaviksi pk-yrityksille
Monitieteinen kestävän teollisen liiketoiminnan ekosysteemihanke SIE on viitoittanut tietä pk-yritysten poikkitieteellisille testauksille, kokeiluille ja tutkimuksille. Hankepartnereina ovat olleet Tampereen yliopisto, LUT-yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja VTT.
Suomen Akatemian rahoittamaa kaksivuotista hanketta on johtanut professori Minna Lanz Tampereen yliopistosta.
– Tämä on ollut verkosto- ja tiedonvälityshanke, jonka ytimessä ovat olleet valmistus, energiajärjestelmät ja robotiikka. Olemme rakentaneet verkostoa, jossa tutkimusorganisaatiot ja yritykset voivat tiivistää tutkimusyhteistyötä. Olemme myös jatkokehittäneet kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja investointihankkeita, jotka täyttävät yrityskentässä tunnistettuja aukkoja.
”Tuotamme yhdessä valtavan määrän tuloksia”
Pk-yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on vielä kapea-alaista eikä se ole juurikaan kehittynyt viime vuosina. Nykyisellään yhteistyö liittyy lähinnä opinnäyte- ja diplomitöihin.
– Tuotamme korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa valtavan määrän tuloksia. Meillä on paljon uutta teknologiaa sekä testaus- ja prototyyppiympäristöjä eli pilottilinjoja. Haasteita on siinä, miten mahdollistamme niiden laajemman käyttöönoton ja lisäämme yhteistyömuotoja, Lanz toteaa.
Nykyisellään pilottilinjoista hyötyvät pääosin isot yritykset, opetus ja akateeminen tutkimus. Pk-teollisuus on paitsiossa, vaikka niiden osuus on 80 prosenttia Suomen yrityskannasta.
– Suurin osa pk-yrityksistä ei käytä labrojamme ja laitteistojamme, koska ne eivät ole niistä riittävän tietoisia. Voisimme nostaa käyttöastetta, jos yritykset innostuisivat hyödyntämään infrojamme. Se vaikuttaisi opetukseen ja lopulta myös akateemiseen tutkimukseen. Olemme tehneet palveluja näkyviksi elinkeinoelämälle seminaareissa ja työpajoissa. Toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Tutkimusinfra palveluna yrityksille – pilottilinjat tehokkaaseen käyttöön
Hankepartnereiden määritelmän mukaan pilottilinja on esikaupallinen, ”testaa ennen investointeja” tuotanto- tai prototyyppiympäristö. Se voi olla fyysinen tai virtuaalinen ympäristö, joka mahdollistaa oppimisen ja kokeilut uuden tuotteen, palvelun tai liiketoiminnan kehittämisessä.
LUT-yliopiston apulaisprofessori Antero Kutvonen tiimeineen on kerännyt pilottilinjat sekä vihreät ja digitaaliset työkalut yhteen. Pilottilinjat on yhdistetty teollisuuden käyttöön avoimeksi luetteloksi, joka julkaistaan muun muassa SIE-hankkeen verkkosivuilla. Pilottilinjoille ja työkaluille on luotu yhteinen käyttö- ja saavutettavuusmalli, joka helpottaa yrityksiä hakeutumaan niiden pariin.
– Oppiminen on kaiken avain, ja nämä ovat myös oppimisympäristöjä. Pilottilinjat ja työkalut ovat enenevässä määrin virtuaalisia tai digitaalisia, mikä lisää skaalattavuutta. Teollisuus digitalisoituu nopeasti, ja samaa vauhtia lisääntyvät kokeilu- ja oppimistarpeet, sanoo Kutvonen.
”Yritysten pitää saada uusia vihreitä ja digitaalisia työkaluja käyttöönsä”
Vihreät ja digitaaliset työkalut ovat työkaluja ja palveluja, jotka mahdollistavat, nopeuttavat ja edistävät tietopohjaisia innovaatioita ja kestävyyttä energia- ja valmistusteollisuudessa.
– Nämä käytännön työkalut ovat tärkeitä teollisuuden pk-yrityksille kaksoissiirtymässä, ja niitä käyttävät muun muassa insinöörit ja diplomi-insinöörit. Kehittelemme niitä tutkimuksessa, josta ne jalkautuvat yritysten käyttöön. Konsortiolta löytyy monenlaisia vihreitä ja digitaalisia työkaluja. Kaikki eivät ole suoraan sidottuja ympäristöihin, esimerkiksi topologiaoptimointi ja AM-simulointi ovat pitkälle käytäntöön meneviä työkaluja, kertoo yliopettaja Markus Aho TAMKista.
Hankkeessa on kartoitettu keinoja tuoda uusimpia työkaluja ja ratkaisuja paremmin näkyviin ja teollisuuden käyttöön.
– Niitä löytyy muun muassa verkkosivuiltamme. Sitä työtä tulemme myös jatkamaan. Ammattikorkeakouluna olemme tuoneet projektiin monialaisuutta, ja tämä on ollut meille hieno mahdollisuus.
Hankkeessa on kartoitettu myös tulevaisuuden koulutustarpeita
Kehittyvät teknologiat edellyttävät uutta osaamista ja jatkuvaa oppimista. Vaasan yliopistossa on selvitetty pk-yritysten osaamisvajeita ja tarpeita sekä sitä, miten ne saadaan kohtaamaan koulutustarjonnan kanssa.
Selvitystyön tuloksena on lista kurssisuosituksista, joiden avulla osaamisvajeet saadaan täytettyä. Esimerkiksi robotiikan koulutustarpeisiin vastataan uudella robotiikan maisteriohjelmalla.
Kartoitus on hyvä yleiskuvaus siitä, millaista koulutusta korkeakoulujen tulee lisätä. Korkeakoulut suunnittelevat nyt opetusta vuosille 2025–2027, ja tulokset näkyvät 2030-luvulla.
Suositukset eivät yksin riitä – tarvitaan tekoja
Kansallisella tasolla meillä on monia kestävän teollisuuden strategioita ja ohjelmia.
– Niiden sisältö on puhdasta kultaa, mutta toimeenpano teollisuutta hyödyttävällä tavalla tarvitsee työkaluja ja tekijöitä. Sustainable Industry X eli SIX-aloitteessa yhdistämme strategiat ja rakennamme työkaluja niiden viemiseksi käytäntöön. Orkestrointiin tarvitaan pyöreän pöydän keskustelijoita ja SIE-hankepartnereiden perustama Sustainable Industry Research Ecosystem eli SIRE-tutkimusfoorumi, sanoo Harri Nieminen VTT:ltä.
Tutkimusfoorumi edistää teollisuuden ja tutkimuslaitosten vuoropuhelua suomalaisen teollisuuden tarpeista. Avoimeen ekosysteemiin voivat liittyä kaikki suomalaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, julkiset tutkimuslaitokset ja yksityiset tutkimusorganisaatiot.
SIRE kokoaa ja päivittää Strategic Research and Innovation Agendan, SRIAn, joka on myös SIE-hankkeen tulos. SRIA on pitkän aikavälin tiekartta, joka luotaa teollisuuden tutkimustarpeita ja tukee EU:n kestävän kehityksen strategiaa. Ensimmäinen versio julkaistaan pian ja sitä päivitetään vuosittain. Sekä SIRE-tutkimusfoorumi että SRIA-tiekartta ovat osa kansallista SIX-verkostoa.
EU-vaikuttaminen pitää integroida yritysten strategioihin
Työ- ja elinkeinoministeriö vauhdittaa liiketoiminnan digitalisaatiota vastikään julkaistulla Tekoäly 4.0 -ohjelmalla. Hankepartnerit ovat keränneet taustatietoa valmistavasta teollisuudesta ministeriön ohjelmaan. SIE-toimijat ovat pohtineet myös sitä, miten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat rohkaista yrityksiä mukaan SIX-aloitteeseen ja innostaa yrityksiä hakemaan EU-rahoitusta.
– Olemme liian vaatimattomia sekä tuote- ja teknologiakeskittyneitä. Meidän pitää investoida EU-vaikuttamiseen ja nähdä EU-työ keskeisenä osana yritysten strategioita. Käännetään EU-sääntely kilpailueduksi, ja kerrotaan tekemisistämme kansainvälisesti, kehottaa Riikka Virkkunen VTT:ltä.
Monilla EU-mailla on Teollisuus 4.0 -ohjelma, Suomella sellaista ei vielä ole. Teollisuus 4.0 -ohjelma vahvistaisi valmistavan teollisuuden digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, jotta teollisuus on tulevaisuudessa puhdasta, tehokasta ja digitaalista. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä tiivistämällä Suomella on hyvät lähtökohdat näyttää suuntaa kaksoissiirtymässä myös kansainvälisesti.
Lisätiedot:
Minna Lanz
Professori
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Tampereen yliopisto
minna.lanz@tuni.fi, 040 8490 278
Linkki SIE-hankkeen sivut: https://sites.tuni.fi/sie/
Linkki SIX:n sivuille: https://www.six.fi/
Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Minttu Rantanen