Festivaalilla kuullaan muun muassa Mozartia sekä teoksia tsekkiläisiltä säveltäjiltä kuten Dvořákilta, Sukinilta ja Janáčekilta. Tsekkimusiikin teema kytkeytyy luontevasti myös uuteen yhteistyöhön Metsäkansan kulttuuriseura ry:n kanssa. Samalle viikolle ajoittuu elokuvafestivaali, jossa esitetään tsekkiohjaaja Miloš Formanin elokuvia Niagarassa.
Elämyksiä nuorille muusikoille
Toinen keskeinen teema festivaalilla on nuoret muusikot. Pirkanmaan musiikkiopiston TCM Sinfonietta toimii orkesterina Mozartin juhlaa -avajaiskonsertissa.
”Itselläni liittyy erityinen muisto Mozartin A-duuri-pianokonserttoon, jonka esittäminen 12-vuotiaana Jyväskylän kaupunginorkesterin solistina oli ensimmäinen solistiesiintymiseni. Se jätti vahvan muistijäljen. Nyt sama teos esitetään nuorten muusikoiden kanssa, ja toivon että he saavat konsertista itselleen samanlaisia kokemuksia ja elinikäisiä muistoja”, kertoo Heini.
Heini kertoo olevansa huolissaan suorituskulttuurista, joka helposti kietoutuu nuorten muusikoiden ympärille.
On tärkeää, että musiikkia voi tehdä hyvällä energialla eikä pelkästään suorittamisen, paineen tai karsimisen kautta. Erityisesti nuorten muusikoiden alkupolku matkalla kohti ammattiopintoja on herkkä vaihe. Silloin voivat syntyä pahimmat esiintymisjännitykset ja epävarmuudet. Pahimmillaan musiikin tekeminen voi tuntua niin raskaalta, että koko harrastus tai ura jää kesken.
Myös ikääntyneet huomioidaan festivaalin tarjonnassa. Ohjelmistoon kuuluu palvelutalokonsertteja, jotka toteutetaan kevään aikana erillisenä kokonaisuutena. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ikään katsomatta ja tarjota musiikielämyksiä myös heille, jotka eivät muuten pääse musiikin äärelle.
Musiikki on tulevaisuuden lääke
Festivaali on alusta alkaen yhdistänyt musiikin ja tieteen tavalla, joka on Heinille henkilökohtaisesti hyvin tärkeä. Musiikki on ihmiselle äärimmäisen merkityksellistä, ja tiede löytää jatkuvasti uusia musiikin vaikutuksia. Se on eräänlaista tulevaisuuden lääkettä, jota vasta nyt aletaan todella tutkia.
Erityisen kiinnostavia ovat muusikoiden väliset ilmiöt: rytmi, ajotus, hengitys ja se sanaton, vaistonvarainen kommunikaatio.
”Kamarimusiikissa tämä näkyy selkeimmin, siinä soittajat reagoivat toisiinsa ennen kuin sävel syntyy. Se on yhdessä hengittämistä, kuuntelemista ja vaistoamista, ja juuri se on kamarimusiikin syvin olemus parhaimmillaan”, kuvailee Heini.
Näitä ilmiöitä on vaikea mitata, mutta tulevaisuudessa siihen löytyy varmasti parempia keinoja. On kiehtovaa pohtia, mitä fyysisiä ja kemiallisia reaktioita musiikin sointi ja värähtely ihmisessä synnyttävät. Tutkimuskenttä on valtava ja se vahvistaa musiikin merkitystä ihmiselle.
Ja siitä huolimatta Suomessa leikataan kulttuurimenoista. Se on käsittämätöntä, kun tiedetään, kuinka paljon kulttuuri lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Musiikkia tieteen näkökulmasta tutkitaan myös yliopistolla järjestettävässä konsertissa, jossa mitataan ja analysoidaan soittajien sekä yleisön reaktioita reaaliaikaisesti. Konsertti on samalla osa Tampereen yliopiston Tiedon valoa -tapahtumaa. Yliopistolla pääsee lisäksi kuuntelemaan emeritusprofessori Seppo Soinilan luentoa sekä Seela Sellan ajatuksia Ruben Stillerin haastattelemana.
Rytmi on elämän perusta
Tanssi on ollut alusta asti olennainen osa festivaalia. Tanssi, liike, hengitys ja energia ovat samoja elementtejä, jotka ovat läsnä myös musiikissa. Yleisökin pääsee liikkumaan, muun muassa Minna Tervamäen ohjaamalla tunnilla sekä Jukka Perkon ja Jay Kortehiston vauhdittamissa tanssiaisissa.
Myös rytmi on keskeinen tekijä sekä tanssissa että musiikissa. Festivaalilla järjestetään rytmiin keskittyvä workshop, jossa mukana on Heinin lisäksi fyysikko Esa Räsänen, jazzmuusikko Jukka Perko sekä sellisti Robert Cowen.
”Rytmi on mukana kaikessa, elämässä ja luonnossa. Ilman rytmiä kaikki olisi oikeastaan kaaoksessa. Mutta tärkeintä ei ole itse rytmi, vaan se mitä siinä välissä tapahtuu. Jos meillä on vain rytmi, ja me kuljetaan sen välillä tuntematta, aistimatta, hengittämättä, niin jäljelle jää vain tyhjyys”, selittää Heini.
Kokonaisvaltaisuus mukana myös opetuksessa
Heini kokee kaiken musiikkiin liittyvän työnsä äärimmäisen innostavana. Hän kertoo tekevänsä myös opetustyötään TAMK Musiikissa samoista lähtökohdista, kokonaisvaltaisesti ja arvolähtöisesti. Siihen kuuluvat psyykkinen ulottuvuus, ergonomia, hengitys, ilmaisu, kuunteleminen, yhteisöllisyys ja myös hauskanpito.
Monesti ajatellaan, että muusikon ammatissa huippuhetket olisi niitä, kun menestyy, saa hienot arvostelut tai on paljon esillä. Mutta ne ei todellakaan ole sitä, mihin kannattaa pyrkiä. Ne on ne hienot yhteiset kokemukset ja hetket musiikin kanssa, ja mitä silloin tapahtuu. Ne on se voima, millä tätä tekee ja minkä takia tätä on pakko tehdä, muistuttaa Heini.
Tampere Chamber Music 19.–25.1.2026
Festivaalin ohjelma: www.tamperechambermusic.com