Akustiikka edellä: TAMK Musiikin uudet tilat nostavat musiikinopetuksen uudelle tasolle

Kamarimusiikkisali

Tampereen ammattikorkeakoulun Kaupin kampukselle rakentuvat uudet musiikin tilat edustavat poikkeuksellisen vaativaa akustista suunnittelua suomalaisessa oppilaitosrakentamisessa. Ratkaisuista vastaa Rambollin akustiikkasuunnittelija, diplomi-insinööri Joose Takala, joka on työskennellyt rakennusakustiikan parissa lähes 15 vuoden ajan. Hänen työnsä keskittyy siihen rajapintaan, jossa ääni ja rakennukset kohtaavat.

Akustiikka ratkaisee tilan toimivuuden

Akustiikka voidaan jakaa useaan osa-alueeseen. Yksi keskeinen on ääneneristys: kuinka hyvin ääni eristyy tilojen välillä. Toinen osa-alue on se, miltä tila kuulostaa käyttäjälle. Lisäksi täytyy huomioida ulkopuolinen melu, kuten TAMKin tapauksessa raitiotie, vilkas liikenne Kekkosentiellä ja Teiskontiellä sekä TAYSin helikopteriliikenne. Kyse ei ole pelkästään äänestä vaan myös muusta värähtelystä, joten myös talotekniset laitteet ja niistä syntyvä tärinä pitää huomioida.

Hyvä akustiikka tarkoittaa eri asioita eri tiloissa. Esimerkiksi konserttisalissa tavoitellaan pitkää jälkikaiunta-aikaa, joka tekee akustisesta musiikista miellyttävää soittaa ja kuunnella. Sama konserttisali voi olla huono tila sähköisesti vahvistetulle musiikille. Kaikki riippuu käyttötarkoituksesta: onko kyse puhetilasta, musiikkitilasta ja millaisesta musiikista, Takala selittää.

Poikkeuksellisen korkea ääneneristys

Tässä hankkeessa akustiikkasuunnittelun on pitänyt olla mukana hyvin varhaisessa vaiheessa. Jos mukaan tullaan liian myöhään, syntyy helposti suuria lisäkustannuksia, sillä tilat ovat niin uniikkeja. Takala kertoo, että tässä hankkeessa dialogi tulevien käyttäjien kanssa on ollut aktiivista, ja heidän toiveitaan on kuunneltu alusta alkaen.

Yksi akustiikan keskeisimmistä tavoitteista on ollut poikkeuksellisen korkea ääneneristys tilojen välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että musiikin harjoittelu voi tapahtua samanaikaisesti useissa tiloissa ilman häiriöitä. Kaikissa opetustiloissa tilojen välinen ääneneristävyys on vähintään 65 desibeliä, ja lyömäsoittotiloissa jopa 70 desibeliä. Vertailun vuoksi modernissa asuinrakentamisessa vastaava arvo on tyypillisesti noin 55 desibeliä.

Kymmenen desibelin ero kuulostaa paperilla pieneltä, mutta käytännössä se on valtava. Tällä tasolla viereisestä huoneesta kuuluva ääni jää taustatasolle eikä häiritse työskentelyä, Takala kertoo.

Tämä korkea eristävyys on saavutettu rakenteellisilla ratkaisuilla, joissa huoneet rakennetaan ikään kuin rakennuksen rungon sisään. Seinissä käytetään useita kipsilevykerroksia sekä rakenteita, jotka eivät ole kosketuksissa toisiinsa. Ikkunat on rakennettu ikään kuin sisäseinän sisään, jolloin myös ikkunoiden ääneneristävyys on erittäin korkea. Myös lattiat ovat kelluvia ja alakatot tärinäeristettyjä.

Bassoansoista vinoihin seiniin

Ääneneristyksen lisäksi keskiössä on ollut se, miltä tila kuulostaa käyttäjälle. Siinä korostuvat tilojen muodot, pintamateriaalit ja akustiset elementit. Suoria, toisiaan vasten olevia pintoja on vältetty, ja lähes jokaisessa huoneessa on vinoja seiniä, jotka hajottavat ääntä ja ehkäisevät häiritseviä heijastuksia.

Instrumenttiharjoitustiloissa käytetään muun muassa bassoansoja, jotka vaimentavat matalia taajuuksia ja tasapainottavat jälkikaiunta-aikaa. Näin tila toimii sekä yksinsoitossa että yhteisharjoittelussa.

Monitoimitilan akustiikkaa voidaan säätää joustavasti käyttötarkoituksen mukaan akustisten verhojen ja vaimentavien pintojen avulla. Näin tila mukautuu sekä suurten ja äänekkäiden orkesterien esityksiin että pienempien ja hiljaisempien kokoonpanojen konsertteihin.

Musiikkiteknologian opiskelijoita kiinnostaa varmastikin tarkkailuhuone, josta on näköyhteys Black Boxiin sekä monitoimisaliin. Akustinen reitti on käytännössä katkaistu, ja kaikki ääni tuodaan tarkkailuhuoneeseen kaapeleita pitkin. Näin ääntä voidaan arvioida hallitusti ja teknisesti tarkasti. Ratkaisu mahdollistaa muun muassa laadukkaan striimauksen ja äänitykset.

Merkittävä panostus musiikin opetukseen

Takala näkee TAMKin hankkeen poikkeuksellisena panostuksena musiikin opetukseen aikana, jolloin vastaavia investointeja tehdään harvoin.

Nyt kaikki musiikin opetus keskitetään yhdelle kampukselle, jossa on näin korkeatasoiset tilat. Näillä ratkaisuilla on suora vaikutus opetuksen laatuun ja opiskelijoiden arkeen, hän tiivistää.

Joose Takala
Joose Takalan mukaan akustisesti näin korkeatasoisia opetustiloja rakennetaan Suomessa harvoin. Aiemmin hän on ollut mukana muun muassa Laivaston soittokunnan uusien harjoitustilojen suunnittelussa.