TAMK Musiikin Orkesteriakatemia-toimintaa koordinoi monitoiminainen Hanna Kilpinen. Hän toimii tuottajana Tampere-talossa sekä soittaa selloa monissa Tampereen produktioissa, muun muassa Matilda-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa.
– Taustaltani olen musiikkipedagogi ja sellonsoiton opettaja. Opiskeluaikoina olin vaihdossa Göteborgissa ja tutustuin sikäläiseen maisterilinjan orkesteriakatemia-toimintaan. Jatkoin opintojani Göteborgin ylipiston kaksivuotisessa orkesteriakatemiakoulutuksessa ja valmistuttuani musiikin maisteriksi toimin kahdeksan vuoden ajan sellistinä Norjan kansallisoopperassa. Pieni kuulovaurio sai minut hakeutumaan monttutöistä muiden vaihtoehtojen pariin, hän kertoo.
Tampereelle Hannan toivat mies ja opiskelupaikka. Tuottaminen kiinnosti, hän aloitti YAMK-opinnot TAMKissa ja jäi virkavapaalle Norjan töistään. Virkavapaa piteni ja verkostoituminen Tampereella lähti hyvin käyntiin. Freelancer-hommia alkoi löytyä mukavasti eri orkestereista ja hän pääsi sijaistamaan myös Tampere Filharmoniaan sekä Sinfonia Lahteen.
Jo Ruotsin vuosina orkesteriakatemia-toiminta ja musiikkialan koulutuksen kehittäminen olivat alkaneet kiinnostaa. Opinnäytetyössään ”Koesoittokoulutusta korkeakouluopintoihin” Hanna Kilpinen tutki sitä, tukeeko suomalainen musiikinkoulutus orkesterimuusikon työelämätaitoja ja antaako se valmiuksia orkesterimuusikon koesoittoihin.
Opinnäytetyö sai hänet innostumaan koulutuksen kehittämisestä ja samalla alkoi rakentua ajatus suomalaisen orkesteriakatemian sisällöstä, Tampereen mallista. Opinnäytetyö poiki hänelle myös uusia töitä, häntä pyydettiin koordinoimaan Tampereen Orkesteriakatemian toimintaa.
– Tein edelleen satunnaisesti muusikon ja vahtimestarin töitä teattereilla ja kolmisen vuotta sitten tulin valituksi Tampere-talon taidemusiikin ja klassisen musiikin tuottajaksi. Toimin myös tiedettä ja taidetta yhdistävän Tampere Chamber Music – festivaalin tuottajana. Koordinointityötä on rikastanut se, että olen tekemisissä alan ja sen kehityksen kanssa varsin monesta erilaisesta näkökulmasta, hän kertoo.
Vaikka erilaisia työtehtäviä on paljon, tukevat ne hyvin toisiaan. Päätyö on joustava ja soveltuu hyvin myös etätyöksi, koordinointi on työnä syklistä ja soittotyöt kohdistuvat ilta-aikaan. Entisestä ammatista, soittamisesta, on nyt muotoutunut ammattimainen harrastus.
Orkesteriakatemia on linkki työelämään
Orkesteriakatemia on TAMK Musiikin opiskelijoille käytännössä osa valinnaisia opintoja. Opinnot on opintopisteytetty ja mukana voi olla vaikka vuosittain koko opiskeluajan. Toistaiseksi kaikki halukkaat on pystytty ottamaan mukaan orkesteriakatemiatoimintaan. Opetussuunnitelma kulkee neljän vuoden sykleissä siten, että jotkut asiat toistuvat vuosittain ja toiset tulevat vain kerran neljässä vuodessa – kuitenkin niin, että jokainen voi opiskeluaikanaan päästä niistä osalliseksi.
Orkesteriakatemian perusideana on tiivis yhteistyö alan huippuammattilaisten kanssa, kuten Tampere Filharmonian ja Puolustusvoimien soittokuntien kanssa. Samalla opiskelu on valmennusta kohti työelämää. Orkesterimuusikon työtaidot tulevat tutuiksi ja koesoittoja, kestävyyttä, kokemusta ja taitoja päästään harjoittelemaan useita kertoja. Koesoittoja järjestetään kolmesti vuodessa.
-Rekrytointi orkestereihin tapahtuu käytännössä koesoittojen kautta. Isoissa saleissa tapahtuvat koesoittotilaisuudet voivat olla jännittäviä kokemuksia ja niihin sisältyy paljon odottelua. Meidän tavoitteenamme on valmistaa opiskelijoita koesoittotilanteisiin, myös henkinen valmennus huomioiden. Valmentajina toimivat alan ammattilaiset, mm. syksyllä 2021 yhtenä luennoitsijoistamme oli Suomen ensimmäinen Coaching tohtori Eija Mäkirintala, aiheenaan Esiintymisvalmennus- ja lavaläsnäolo, Hanna Kilpinen kuvailee.
Orkesteriakatemian eri luennot ovat myös saaneet positiivista palautetta opiskelijoilta. Niiden aiheet kumpuavat työelämästä. Luentoja pidetään muun muassa psyykkisestä hyvinvoinnista, kehonhuollosta, kuulonhuollosta, viisaasta harjoittelusta, ravinnon ja unen merkityksestä, vuorovaikutustaidoista sekä ratkaisukeskeisestä palautteenannosta. Myös orkesterikirjallisuuteen tutustutaan opintojen aikana monipuolisesti. Tutuksi tulevat myös lautakuntakäytänteet, tilanne, jossa ollaan päättämässä toisen soittajan valinnasta.
Vuosisuunnitelman Hanna Kilpinen tekee yleensä joulu-tammikuussa. Ammattikorkeakoulun tilat ja tulossa olevat muut projektit vaikuttavat suunnitelmiin ja hän miettii kokonaisuuden huolella yhdessä taiteellisen johtajan Markus Yli-Jokipiin kanssa mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Suurin pohjatyö niin sanottujen orkesteriakatemian raamien rakentamiseksi on tehty nelisen vuotta sitten kun Kilpinen aloitti toimimaan osana orkesteriakatemiaa. Tuolloin luotiin mm. toiminnalle rakenteita ja toimintatapoja sekä kurssikuvaukset. Orkesteriakatemia toiminnassa on mukana lähes sata ihmistä, opettajat, opiskelijat ja muu tuotantotiimi mukaan lukien, joten jo itse perehdytys on ollut melkoisen laaja tehtävä.
Orkesteriakatemia tekee tiivistä yhteistyötä Tampere Filharmonian kanssa ja yhteistyötä tehdään paljon jo suunnitteluvaiheessa. Suurena apuna on esimerkiksi Filharmonian nuotistonhoitaja. Toiminnan kasvaessa ja laajentuessa opiskelijat ovat päässeet tutustumaan myös uusiin tehtäviin vaikkapa orkesterijärjestäjän ja nuotistonhoitajakurssien kautta. Näin alan eri ammatit ja kokonaisuus saadaan entistä paremmin näkyviksi.
Opiskelijat ovatkin työharjoittelussaan apuna monipuolisissa käytännön työtehtävissä. Harjoittelusta on tullut positiivista palautetta. Opintoihin kuuluva harjoittelu on kurkistus kulisseihin, mahtava mahdollisuus oppia työelämätaitoja ja tiimityötä.
Tampere Filharmonian lisäksi on aloitettu yhteistyö Puolustusvoimien soittokuntien kanssa. Yhteiskonserttien lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus tulla valituksi koesoittojen perusteella kisälleiksi orkesteriin. Kisälleinä opiskelijat pääsevät osallistumaan täysikokoisen sinfoniaorkesterin työskentelyyn ekstrasoittajina ja saavat työstään opintopisteitä.
Opintojen aikainen verkostoituminen tukee hyvin myös työllistymistä. Orkesterin soittajia eläköityy ja sijaislistoille tarvitaan jatkuvasti uusia soittajia.
TAMKin opiskelijoiden lisäksi mukana orkesteriakatemiatoiminnassa on myös Tampereen konservatorion opiskelijoita ja myös muutamia musiikkiopisto-opiskelijoita. Soittajat tulevat erilaisilla taitotasoilla, mutta heistä voidaan koota silti yhteinen orkesteri, jossa jokainen pääsee soittamaan omalla tasollaan ja myös kehittämään osaamistaan. Soitonopetusta annetaan ryhmissä myös instrumenttikohtaisesti. 
– Opiskelijoiden motivoituneisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä. Ammattilaisten antama opiskelijoiden näkökulmasta ilmainen opetus tarjoaa mahtavan mahdollisuuden musiikin opiskelijoille. Parhaimmillaan täysipainoisesti panostavien opiskelijoiden nimet jäävät ammattilaisten muistiin jo opiskeluaikana. Se tarkoittaa todennäköisesti työtarjouksia valmistumisen jälkeen – ja usein jo opiskeluaikanakin, Hanna Kilpinen painottaa.
Miksi hakisin opiskelemaan musiikkia Tampereelle?
Yhteishaku ammattikorkeakouluihin on 16.-30.3.2022. TAMK Musiikin hakukohteet ovat myös auki. Hanna Kilpinen kannustaa muusikkoja kautta maan hakemaan mukaan.
– Täällä on hyvät mahdollisuudet tehdä opintopolun aikana todella monipuolisia asioita, opetus on korkeatasoista ja meillä on tiivis yhteistyö alan ammattilaisten kanssa. Tampere on oikea teatterikaupunki ja täällä tapahtuu myös musiikin rintamalla todella paljon – on niin sanottua hyvää kulttuuripöhinää, Hanna Kilpinen luettelee.
Monet TAMK Musiikin opettajat ovat itsekin Filharmonian jäseniä. Kun he työskentelevät opetustyön ohella orkesterissa ns. kentällä, on heillä aitiopaikat alan seuraamiseen ja kehitykseen sekä he tietävät mitä kentällä tapahtuu. Verkostot luodaan pitkälti opiskeluaikana. Opiskelua voisikin kuvata tiimityöskentelyksi aitiopaikoilla.
Teksti: Heli Antila