Puheensorina täyttää TAMKin HyPed Labin, kun oppimisympäristöjen kehittämisen -virtuaalitiimin ydinryhmä kokoontuu toukokuisena torstaina työpajaan piirtämään karttoja teemalla “toiveista tuotantoon”.
Mistä kehitystarpeet nousevat oppimisympäristöihin liittyen? Miten kehittämistyössä kuullaan yhteisön toiveita ja tarpeita ja huomioidaan ajassa vaikuttavat trendit ja korkeakouluyhteisön strategioissa mainitut tavoitteet? Miten kehityskohteet toteutetaan ja toteutumista seurataan?
Näitä kysymyksiä pohdittiin työpajassa usean eri näkökulman kautta, sillä ydinryhmän 22 jäsentä edustavat laajasti korkeakouluyhteisön eri yksiköitä TAUsta ja TAMKista. Lisäksi opettajakuntaa edustavat ryhmässä Digimentorit ja Digilehtorit, ja opiskelijoiden näkemyksiä tuovat ryhmään edustajat Tamkosta ja TREYsta. Ydinryhmä kokoontuu työpajatyöskentelyyn neljä kertaa vuodessa. Toukokuinen työpaja teemoineen onkin vain yksi esimerkki oppimisympäristöjen kehittämistoiminnasta, jossa tavoitteena on edistää yhteistyötä yli yksikkörajojen ja ohjata oppimisympäristöjen kokonaiskehitystä yhteiseen suuntaan ja tavoitteeseen.
Toimiva kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa
Oppimisympäristöjen tulisi tukea monipuolisia pedagogisia ratkaisuja ja niiden kehittämisessä tulisi huomioida monitieteisen korkeakouluyhteisön moninaiset tarpeet, niin erilaiset alat kuin erilaiset työskentelytavatkin. Oppimisympäristöjen tulisi olla joustavia ja saavutettavia niiden tulisi tukea kohtaamisia, vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Tilojen ja digitaalisten ympäristöjen tulisi muodostaa saumaton käyttäjäkokemus. (Oppimisympäristöjen kehittäminen -dashboard: Strategiat)
Tässä vain muutamia korkeakouluyhteisön strategioissa ja toimenpidesuunnitelmissa mainittuja tavoitteita oppimisympäristöille ja samalla oppimisympäristöjen kehittämistyölle. Sananmukaisesti oppimisympäristöt tarjoavat ympäristön oppimiselle. Ne voivat olla tiloja ja laiteita kampuksilla (fyysinen oppimisympäristö) ja digitaalisia työkaluja ja kotipesiä verkossa (digitaalinen oppimisympäristö) ja näihin yhdistettyjä menetelmiä ja toimia (pedagogiikka), jotka sitovat opiskelijat ja opettajat vuorovaikutukseen toistensa ja opittavan asian kanssa. Korkeakouluyhteisömme kokoisessa organisaatiossa jokaisella alueella on oma vastuutahonsa ja kehittäjänsä. Koska oppimisympäristö käytännössä on kuitenkin saumaton yhdistelmä näitä kaikkia, tarvitaan eri alueiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä, jotta kokonaisuudesta saadaan toimiva ja tavoitteiden mukainen.
Oppimisympäristöjen kehittämisen virtuaalitiimi tarkastelee oppimisympäristöjä kaikista kolmesta edellä kuvatusta näkökulmasta, joten kehittämistyön kohteena on fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt ja toiminta eli pedagogiikka näissä ympäristöissä. Jokainen asiantuntija tuo oman asiantuntemusalueensa palasen mukanaan ja yhdessä tehtävänämme on muodostaa palasista yhteensopiva palapeli, oppimisympäristöjen kokonaiskuva. Virtuaalitiimi on kolmitasoinen. Ydinryhmän lisäksi käytännön työtä eri näkökulmiin keskittyen tehdään yksiköiden tiimeissä. Kehittämistoimintaa ohjaa koulutuksen vararehtoreiden johtama ohjausryhmä, jossa mukana on eri osa-alueiden päälliköitä ja johtajia.
Oppimisympäristöjen kehittäminen -dashboard toiminnan ohjaamisen tukena
Pienistä osasista ja monella rintamalla tapahtuvasta kehittämisestä koostuvan kokonaisuuden hallintaa tarvitaan myös työkaluja. Kehittämistoiminnan tulee pohjautua tietoon ja tiedolla johtamiseen. Järjestelmät tuottavat jo nykyisellään paljon tietoa toiminnastamme, mutta tietomäärästä tulisi voida poimia oppimisympäristöjen kehittämisen kannalta olennainen tieto ja tuoda se muotoon, jota kehittäjät, johto ja koko yhteisö voivat hyödyntää. Tätä tehtävää varten on luotu Oppimisympäristöjen kehittäminen -dashboard, joka on juuri julkaistu TUNIreports -raportointiportaaliin koko henkilökunnan nähtäväksi.
Näkymä kokoaa oppimisympäristöjä kuvaavat tunnusluvut, strategioiden oppimisympäristöjä koskevat maininnat, asiantuntijoiden näkemyksen kokonaiskuvasta ja meneillään olevat kehittämistoimet yhteen paikkaan. Oppimisympäristöjen kehittäminen -dashboard auttaa kehittäjiä määrittämään polun nykytilanteesta kohti tavoitetilaa, ja tekemään kehittämistoiminnasta entistä näkyvämpää koko korkeakouluyhteisölle.
Suvi Junes, IT-arkkitehti, Opetuksen digikehitys, Kehityspalvelut, Tietohallinto
