Take away -pakkausratkaisujen suunnittelussa tulee pohtia myös eettisiä näkökulmia. Elinympäristömme tulisi rakentaa sellaiseksi, että se on esteetön kaikille ihmisille. Tällöin tulisi huomioiduksi sellaiset väestöryhmät, joilla itsenäisen elämän ja osallisuuden mahdollisuudet ovat rajoittuneet tai joilla on heikentynyt toimintakyky. Päivittäisessä toiminnassamme käsittelemme monenlaisia pakkauksia pitkin päivää.
Tavoitteena tulee olla kaikkien hyvinvointia tukeva elinympäristö, joka ehkäisee eriarvoisuutta, tukee omatoimisuutta sekä edistää jokaisen mahdollisuuksia tasavertaiseen ja itsenäiseen elämään kaikissa yhteiskuntamme (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko. 2002, 386.).
Erityisryhmät
Take away -pakkausten käyttäjällä saattaa olla esimerkiksi hahmotushäiriö tai jokin rajoite, joka vaikeuttaa myös pakkausten fyysistä käyttöä. Hahmotushäiriö on yleistermi vaikeuksille, jotka johtuvat poikkeuksellisesta tavasta käsitellä visuaalista eli näköhavaintoon pohjautuvaa pakkausinformaatiota. Kuluttajan hahmotusvaikeudesta johtuvat ongelmat saattavat ilmetä esimerkiksi visuaalisen informaation hahmottamisen hankaluuksina tai vaikeuksina avaruudellisessa hahmottamisessa. Visuaalisen tarkkaavaisuuden häiriöt vaikeuttavat pakkausinformaation havainnointia ja tunnistamista. (Aalto Yliopisto. 2022.)
Visuaaliset pakkausmerkinnät toki saattavat auttaa edellä mainituissa lukihaasteissa, mutta hahmotushäiriöiselle ne voivat olla erittäin vaikeasti omaksuttavissa. Take away -pakkausten visuaalisten ohjeiden tulisi olla mahdollisimman selkeitä, yksiselitteisiä ja helposti hahmotettavissa. Monimutkaiset ohjeet, jotka sisältävät paljon tiivistä informaatiota saattavat olla vaikeasti ymmärrettävissä. Tällöin pakkauksen lajitteluohjeista ei ole hyötyä käyttäjälle.
Myös muunlaiset synnynnäiset tai onnettomuuksista johtuvat rajoitteet voivat olla toimintakyvyn tai sosiaalisen selviytymisen esteitä. Take away -pakkausratkaisuissa voitaisiin pohtia näiden erityisryhmien huomioimista myös sosiaalisen ympäristön mukauttamisen keinoin.
Ihannetilanteessa pakkausratkaisuissa tehdyt ratkaisut ovat niin hyviä, että rajoittuneesti toimiva henkilö pystyy toimimaan kuten kaikki muutkin (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko. 2002, 115).
Pakkausten suunnittelijoille on haasteellista huomioida kaikki käyttäjäryhmät, kun omakohtainen kokemus puuttuu. Tässä suunnittelutyössä voisi auttaa kolmannen sektorin ja järjestöjen asiantuntijat, jotka osaavat antaa kommentteja pakkausten käyttäjäystävälliseen suunnitteluun. Haasteena voi myös olla, että saattaa olla vaikeaa osoittaa sellaista liiketaloudellista merkitystä, jolla parantuneiden pakkausratkaisujen kustannukset katettaisiin. On lisäksi keskeistä huomioida, että vaikka erityiskäyttäjäryhmät huomioidaan pakkausratkaisuja kehitettäessä, ei se saa luonnollisestikaan näkyä millään tavalla korostuneesti itse pakkauksessa. Yksilöä luokittelevista, leimaavista tai erityisyyttä korostavista merkinnöistä on luovuttava ja pohdittava lähinnä sitä, miten välittää yksinkertaisesti ja saavutettavasti tietoa pakkauksen käyttäjälle pakkauksen avaamisesta, sulkemisesta ja oikein lajittelemisesta (Ladonlahti & Pirttimaa 2001, 45).
Mitä RUOKO-hanke on saanut selville?
Tampereen ammattikorkeakoulun Ruokaa kotiin kestävästi ja älykkäästi (RUOKO) -hanke pyrkii laajalla yhteistyöllä kehittämään take away -ruokapakkauksille ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja ja uusia lajitteluratkaisuja. RUOKO-hankkeessa kehitetään kestäviä, älyominaisuuksin varustettuja, elintarviketurvallisia ja toimivia kiertotalouteen pohjautuvia materiaali-, pakkaus- ja kuljetusratkaisuja ruokatuotteiden ja valmisaterioiden ulosmyyntiin pirkanmaalaisten pk-yritysten kanssa.
RUOKO-hankkeen yhtenä tavoitteena on auttaa kotiin kuljetetun ruokapakkauksen oikeassa lajittelussa ja kierrättämisessä. Tiettävästi vain alle puolet kotitalouksista lajittelee pakkausjätteensä asianmukaisesti. Hankkeen syksyllä 2021 teettämässä kuluttajakyselyssä ilmeni, että puolet vastaajista koki, ettei lajitteluohjeet take away -pakkauksissa ole niin selvät, että pakkaus olisi helppo lajitella.
Haasteita siis riittää! Pakkauksen tiiviys, mutta toisaalta helppo avattavuus ja tarvittaessa suljettavuus ovat pakkausten ominaisuuksia, joita jokainen kuluttaja arvostaa. Nämä nousivat esiin myös hankkeessa teettämässä kuluttajakyselyssä. Lisäksi kyselyssä nostettiin esille valtakunnalliset yhtenäiset lajittelun värikoodit, selkokielisyys kirjallisissa ohjeissa sekä lajitteluohjeiden saavutettavuus.
Saavutettavuudella tarkoitetaan aineetonta ympäristöä, esimerkiksi verkkosivuja ja palveluita. Se saatetaan usein sekoittaa esteettömyyteen, joka puolestaan vastaa fyysistä ympäristöä, esimerkiksi julkisia kulkuvälineitä. (Invalidiliitto ry)
Erityisesti take away -ruokapakkausten kohdalla tulee huomioida se, että ruoka usein syödään kodin ulkopuolella. Tällöin kotoa löytyvien apuvälineiden käyttö ei pakkauksen avaamisessa ole mahdollista. Tämä tulee huomioida jo pakkausta suunnitellessa, jotta mm. ikäihmisille ei koidu tästä haasteita.
Pakkausratkaisuja suunniteltaessa joudutaan tekemään useita kompromisseja pakkausten eri ominaisuuksia valittaessa, unohtamatta kustannuskysymyksiä ja kannattavuuttakaan.
Lähteet:
Aalto Yliopisto. 12.5.2022. Hahmottamisen vaikeudet. https://www.aalto.fi/fi/palvelut/hahmottamisen-vaikeudet Luettu: 16.2.2022
Invalidiliitto ry. Saavutettavuus. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus Luettu 5.6.2022
Kaski, M. (toim.), Manninen, A., Mölsä, P. & Pihko, H. 2002. Kehitysvammaisuus. WSOY: Porvoo.
Ladonlahti, T. & Pirttimaa, R. 2001. Erityispedagogiikan kohderyhmät tieteenalan määritelmissä, tutkintovaatimuksissa ja opinnäytetöissä. (40–53). Teoksessa. Ladonlahti, T., Naukkarinen A. & Vehmas. S. Poikkeava vai erityinen? Atena: Juva.
Teksti: Lehtori Sami Salonen, Liiketalous ja media, TAMK ja projektityöntekijä Ginstia Haatainen, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK
Graafinen ilme: Ginstia Haatainen
Kuvat: Pixabay, Canva