”Onko etäosallistujilla kysyttävää?” kajahtaa kysymys luokasta viittä minuuttia ennen tilaisuuden loppua kohti zoom-osallistujien mustia ruutuja. Havahdun sähköpostin parista, jonne pakenin, kun en enää jaksanut pinnistellä kuullakseni takapenkin kommentteja. Kysyttävää oli, tunti sitten, ja kysymykseni esitin kyllä chattiin, jossa keskustelu ajautui pian sivuraiteille. Kadun etäosallistumistani, kun kuulen, huonosti, luokan iloista puheensorinaa.
Tässä tosielämän kokemus harvinaisen huonosta hybriditilanteesta. Onnistuneita hybriditilanteita on myös onneksi osunut kohdalle monia. Tällöin olen välttynyt matkustamasta toiselle puolelle suomea ja silti pystynyt osallistumaan ryhmän täysvaltaisena jäsenenä. Joskus osallistumaan jopa paremmin etänä, kiitos hyvin suunnitellun tilaisuuden ja oikein valittujen digityökalujen.
Mitä sitten olisi yllä kuvatussa tilanteessa pitänyt tehdä toisin, jotta yhtäläisenä osallistumistapana mainostettu etäosallistuminen olisi onnistunut ja olisin sivustakatsojan roolista siirtynyt aktiiviseksi osallistujaksi? Tätä asiaa pohdittiin Digimentoriverkoston syyskuun tapaamisessa. Keskustelun ja ryhmätyöskentelyn pohjalta tuotimme vinkin Vinkkipankkiin. Lue Mitä huomioitava hybridiopetuksessa? -vinkki, jonka opeilla alussa kuvattu kokemuksenikin olisi saatu käännettyä positiiviseksi.
Hybridiopetus nousi esille korona-ajan kyselyissä opettajia askarruttavana asiana. Kevään täysimittainen etätyöskentely aiheutti muutoksia ja myös päänvaivaa, mutta toisaalta selkeä linjaus etäopetuksesta koettiin selkeänä. Mahdollisuus ainakin osittaiseen lähiopetukseen on hieno asia, mutta usein tällöin myös hybridiopetukseen liittyvät kysymykset nousevat esille. Mentorit muistuttivat, että esim. kansainväliset opiskelijat saattavat olla estyneitä tulemaan paikan päälle ja kuitenkin heidän olisi hyvä osallistua opintoihin muiden mukana. Etäosallistuminen on syytä sallia myös terveydellisistä syistä, vaikka iso osa ryhmästä olisikin kampuksella. Myös kampuksilla käytettävät resurssit, kuten erityisohjelmistot ja -tilat olisi hyvä saada käyttöön, jos kampuksella oleskelu on ainakin jossain määrin mahdollista. Toisaalta syy hybridiopetukseen ei edes tarvitse olla sen kummempi, kuin mahdollistaa joustavat ja monipuoliset oppimisen ja opiskelun tavat.
Mitä hybridiopetus sitten on? Hybrid learning -käsitettä on usein käytetty rinnan Blended learning (sulautuva oppiminen) -käsitteen kanssa. Tämä johtuu siitä, että hybridiksi voidaan ymmärtää minkä tahansa kahden asian yhdistyminen. Sulautuvassa oppimisessa vuorotteleva lähi- ja verkkotyöskentely muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja rikastuttavat toisiaan. Oppimisympäristöt sulautuvat toisiinsa. Erotuksena tästä hybridiopetus-termillä voidaan kiinnittää huomio tilanteeseen, jossa osallistujia on samanaikaisesti paikalla sekä luokkatilassa että etänä verkkoyhteydellä, ja he muodostavat aidosti yhden ryhmän. Kumpikaan osallistumistapa ei ole tässä toissijainen. Hybridiopetus on sulautuvaa opetusta, mutta kaikki sulautuva opetus ei ole hybridiopetusta. Mentorit muistuttivat, että kyse ei ole mistään uudesta asiasta, vaikka vastaavia tilanteita ei aiemmin ehkä ole tuolla nimellä kovin usein kutsuttukaan. Kuitenkin myös useille meistä se on tänä syksynä ensimmäistä kertaa tullut eteen. Näin ollen myös ohjeistus ja neuvot tähän sulautuvan opetuksen kuninkuuslajiin ovat tarpeen.
Syyskuun tapaamisessa kävimme läpi myös ajankohtaisia asioita ja syksyn koulutustarjontaa. Valtava määrä koulutuksia ja webinaareja on syksyllä tarjolla korkeakouluyhteisön väelle. Samoin itseopiskelumateriaaleja ja tukikanavia opettelun tueksi. Vinkkipankkiin on myös kertynyt paljon uusia vinkkejä.
Syyskuun aikana julkaistiin englanninkielinen vinkkipankki nimeltään Digital Toolkit, joten nyt vinkkejä voi lukea myös englanniksi.
Koulutuksista ja tukimateriaaleista ei siis ole puutetta. Suurempi asia kuin niiden löytäminen, taitaakin olla ajan löytäminen niiden läpikäymiseen. Toivonkin kaikille syksyn aherruksen lomaan aikaa, tai edes hetkiä, jolloin ehtisi syventämään osaamistaan, oivaltamaan uuden asian tai pohtimaan omaa työtään ja toimintatapojaan uudesta näkökulmasta. Omat oivallukseni jaan Vinkkipankkiin. Tee sinä samoin!
Suvi Junes
Kirjoittaja toimii yhtenä Tampereen korkeakouluyhteisön Digimentoriverkoston koordinaattorina.