Jos oppimisanalytiikka on vastaus, niin mikä on kysymys? Näin johdateltiin osallistujat päivän aiheeseen 15.3.2019 pidetyssä, Digimentoriverkostolle suunnatussa työpajassa. Kysymyksellä työpajan vetäjä ja APOA-hankkeen projektipäällikkö Hanna Teräs halusi korostaa oppimisanalytiikan tarvelähtöisyyttä. Hankkeessa ei ole tarkoitus tuputtaa käyttöön jotain, mille ei ole tarvetta. Oppimisanalytiikan täytyy ratkaista käytännöstä nousevia haasteita, joita opiskelijat ja opettajat kohtaavat. On kysyttävä, missä asioissa tietomme opetukseen ja oppimiseen liittyen on puutteellista, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea oppimista, opintojen etenemistä, ohjausta ja opintojaksojen suunnittelua. Vasta sen jälkeen voidaan määritellä, miten näitä puutteita voitaisiin osaltaan taklata oppimisanalytiikan avulla.
Oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää monella eri tasolla. Siitä on hyötyä mm. organisaation johdolle ja hallinnolle linjausten ja päätösten teossa, opettajalle ohjauksen kohdentamisessa ja opiskelijoille oman edistymisen seurannassa. Opetus-ja kulttuuriministeriön tukemana on käynnistetty eri näkökulmia ja tasoja tarkastelevia hankkeita. APOA, “Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa” -hanke, keskittyy opettajan, ohjaustyötä tekevien ja opiskelijan näkökulmaan. AnalytiikkaÄly -hanke, jossa myös Tampereen korkeakouluyhteisö on mukana, taas keskittyy tukemaan opintojen sujumista sekä työelämään siirtymistä. Siinä oppimisanalytiikkaa hyödynnetään opintopolun suunnittelussa, opintojen seurannassa, opetuksessa, opiskelijoiden ohjauksessa ja yliopiston johtamisessa. Nämä hankkeet kattavat hienosti oppimisanalytiikan eri toimijatasoja ja käyttötapoja ja myös korkeakoulukenttää.
Työpajassa pohdittiin, miten opettaja tietää, että oppiiko opiskelija opintojakson eri vaiheissa ja milloin hän tarvitsee apua, sekä miten opiskelija itse tietää, miten hänen oppimisensa etenee opintojakson eri vaiheissa. Todettiin, että tarvitaan koko oppimisprosessin aikaista tietoa ja palautetta edistymisestä niin opiskeliljalle kuin opettajallekin. Tällaista dataa voi jo olla saatavilla esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjen kautta, mutta sen hyödyntäminen on usein vielä liian työlästä tai vaikeaa. Tarvitaankin apua valtavan tietomassan jäsentelyyn ja analysointiin. Analysoinnissa ja visualisoinnissa auttavien työkalujen lisäksi tarvitaan esimerkkejä käyttötavoista. APOA-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista oppimisanalytiikasta sekä oppimisanalytiikkaa hyödyntävistä oppimisympäristöistä ja pedagogisista ratkaisuista. Tällaisen osaamisen ja käytäntöjen levittämisessä myös digimentoriverkosto voi olla apuna.
Yhden esimerkin käyttötavoista työpajassa esitteli koulutuspäällikkö, ja myös digimentorina toimiva, Sami Suhonen. Hän kertoi pilotista, jossa Moodlen lokitietoja, eli tietoa opiskelijoiden aktiivisuudesta alueella, oli opiskelijoiden luvalla analysoitu eri opintojaksoilla. Tätä tietoa oli verrattu opintojen etenemiseen. Pilotti osoitti, että Moodlen datan mukaan opiskelutahdissa näkyi poikkeama jo ennen kuin ongelmat opintojen etenemisessä muutoin havaittiin. Tällainen tieto voisi auttaa ennakoimaan ohjauksen ja tuen tarpeita. Vastaavasti tieto voisi palvella opiskelijaa aktivoivasti ja auttaa häntä tunnistamaan sudenkuoppia.
Oppimisanalytiikan hyödyntämisessä työ on vielä alussa. Työpajassa todettiin, että on myös paljon eettisiä ja opiskelijan tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, joita täytyy pohtia ennen laajamittaista oppimisanalytiikan käyttöä. Oppimisanalytiikka täytyy valjastaa positiiviseen, toimijoita tukevaan, ei heitä rajoittavaan käyttöön. Perjantaiaamun työpaja olikin vasta maistiainen oppimisanalytiikan monitahoiseen käsitteeseen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia.
Seuraa APOA-hankkeen etenemistä verkkosivujen kautta: http://apoa.tamk.fi/
Tutustu myös AnalytiikkaÄly-hankkeeseen: https://analytiikkaaly.fi/
Suvi Junes
Digimentoritoiminnan koordinaattori