Äänitekokoelmat
Äänitearkisto koostuu kahdesta peruskokoelmasta: A-K -kokoelmasta sekä jatkuvasti karttuvasta yleiskokoelmasta.
Professori Erkki Ala-Könnin tallentaman A-K -kokoelman vanhimmat äänitteet ovat vuodelta 1941. Ala-Könni oli ahkera aineiston kerääjä eikä hänen työnsä rajoittunut pelkästään kansanmusiikkiin. Nauhoitukset sisältävät muistinvaraista perimätietoa aina laivanrakennuksesta satuihin ja kansanuskosta autoistumiseen.
Yleiskokoelman aineistosta suurin osa on peräisin eri puolelle Suomea tehdyiltä kenttätyömatkoilta. ”Ala-Könnin tutkimusryhmiksi” tituleeratut kerääjäryhmät liikkuivat ahkerasti erityisesti vuosina 1965-1980. Tavallisimpia keruuaiheita olivat työväenliike, yhdistystoiminta, kunnallistoimi, maatalous sekä juhla-, leikki-, ja huviperinne.
Myös suomalaisten aloittelevien rock-yhtyeiden yli 5700 äänitteestä koostuva demokokoelma on karttunut 1980-luvulta lähtien ja muodostaa oman lisänsä äänitekokoelmiin.
Kerenski (Jussi Siltamäki, 1953)
Inkeriläisiä häätapoja (Ustenja Ivanoff-Somerlehto, 1952)
Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta (Iivo Lipitsä, 1953)
Kuvakokoelma
Kansanperinteen arkiston kuva-arkisto kuuluu Suomen suurimpiin. Kokoelmiin kuuluu noin 200.000 kuvaa, jotka on tallennettu suurimmaksi osaksi negatiiveina.
Myös kuvakokoelmien keruualueena oli koko Suomi, vaikka aineisto painottuukin Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle. Keruualue laajeni 1980-luvulla myös valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Nykyisin kokoelmat karttuvat lähinnä lahjoituksista ja jonkin verran arkiston henkilökunnan keräämästä aineistosta.
Kokoelman aarteita ovat tuhannet vanhat lasinegatiivit, joista varhaisimmat ovat 1800-luvun lopulta. Mielenkiintoiseen materiaaliin kuuluu jäljennenegatiiveina kyläkuvaajien vuosina 1900-1940 ottamia kuvia. Erkki Ala-Könnin oma kuvakokoelma käsittä lukuisan joukon suomalaisia maisemia ja ilmiöitä taltioituna erityisesti 1950-1970-luvuilta.
Käsikirjoitukset ja muu aineisto
Erilaisista käsikirjoituksista koostuvaan kokoelmaan kuuluu monenlaista materiaalia asiapapereista kirjeisiin ja muistelmiin. Kokoelma koostuu yksityishenkilöiden dokumenteista, erilaisten yhdistysten pöytäkirjoista ja perinnetiedustelujen vastauksista.
Käsikirjoituskokoelma on tunnettu myös sota-ajan kirjeistä. Tämä aineisto käsittää yli 70.000 kirjettä ja postikorttia. Käsikirjoitusarkistoon kuuluu myös nuottikokoelmia.
Pienempinä osina perinnearkistoon kuuluvat myös vanhojen äänilevyjen kokoelma sekä merkittävä soitinkokoelma, joka on suurimmaksi osaksi nähtävillä Kaustisella sijaitsevassa Suomen Kansansoitinmuseossa.