Käsittele aina kyselyn tulokset vastaajien kanssa. Kyselytulosten käsittely motivoi vastaamaan myös jatkossa, ja on vastaajan oikeus saada vastinetta vaivannäölleen.
Voit myös kysyä samalla palautetta kyselystä.
Hyödynnä tulosten käsittelyssä aiempia hyviä kokemuksiasi.
Suuntaa keskustelu vahvasti siihen, miten ongelmat voitaisiin ratkaista – ja miten tilanteen toivottaisiin olevan, kun se on kunnossa. Pelkästään ongelmien syihin keskittyminen ei useinkaan auta luomaan keinoja parempaan tilanteeseen tai lisää toiveikkuutta siitä, että asioita voidaan muuttaa.
Huomioi, että voit muokata tämän sivuston kyselyjä eli jättää pois väittämiä, lisätä väittämiä, muokata ja muotoilla väittämiä.
Hyvässä kyselyssä kysytään työntekijöille merkityksellisiä asioita, aiheita. Voitte keskustella yhdessä siitä, mitkä asiat teillä vaikuttavat työhyvinvointiin eniten, ja valita sitten kyselyyn ne aiheiksi. Toisaalta voitte yhdessä tutkia, lukea ja valita kyselyistä teille sopivimman. Voit esimerkiksi äänestyttää eri kyselyistä suosikkikysymykset ja -väittämät työntekijöillä. Tämä sitouttaa ja motivoi myös vastaamaan, kun on voinut vaikuttaa kyselyyn.
Usein on helpompi vastata kyselyyn, jossa kaikki väitteet ovat samansuuntaisia ja vielä myönteisiä, vaikka tieteellisissä tutkimuksissa usein sekoitetaan kielteisiä ja myönteisiä väittämiä. Myönteinen väittämä: Voin hyvin työssäni, ja kielteinen väittämä: En voi hyvin työssäni mittaavat samaa asiaa. Jos siis haluat suunnata huomiota toimiviin asioihin sekä helpottaa vastaamista, suosi myönteissävyisiä ja -suuntaisia väittämiä.
Esitä väittämiä, joissa kysyt vain yhtä asiaa kerrallaan. Esimerkiksi väittämä: ”Esimieheni on mukava ja reilu.” sisältää kaksi eri asiaa. Vastaaminen ei nopeudu siitä, että yhdistät väittämiä, jotta kysely olisi ns. lyhyt, koska kummalliset ja monimutkaiset väitteet hidastavat vastaamista. Lyhytkään kysely ei ole nopea vastata, jos väitteet ovat monimutkaisia.
Muista, että väittämien lisäksi tarvitset kysymyksen ja vastausvaihtoehdot. Pelkkä lista väittämiä eri riitä. Kysymyksiä ovat esimerkiksi: Miten samaa mieltä olet seuraavien väitteiden kanssa? tai Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työtäsi? Vastausvaihtoehtoja (skaaloja) ovat taas: Täysin samaa mieltä – Täysin eri mieltä, tai Erittäin hyvin – Ei lainkaan. Tarkista, että kysymys ja vastausvaihtoehdot ovat loogisessa suhteessa toisiinsa: kysymykseen voi vastata tarjoamillasi vaihtoehdoilla.
Olet sitten tekemässä omaa tai käyttämässä jonkun muun tekemää kyselyä, testaa sitä aina etukäteen. Vastaa kyselyyn ainakin itse. Pyydä kaveria testaamaan ja kommentoimaan. Vastaaminen voi tapahtua niin, että testaaja kertoo ääneen, mitä hän ajattelee vastauksista ja vastaamisesta. Kerää palautetta siitä, miltä tuntui käyttää kyselyä.
Tämän sivuston kyselyjen tavoitteena on palvella kehittämistä. Keskustelkaa aina yhdessä etukäteen siitä, miksi kyselyjä tehdään, miten niiden tuloksia tullaan käsittelemään, millaista kehittämistä niiden pohjalta tehdään. Huolehti, että jos lupaat, että vastaukset käsitellään anonyymisti – niin myös tehdään. Avoimista vastauksia ihmisiä voidaan usein helposti tunnistaa. Älä siis automaattisesti käytä suoria lainauksia.
Ole tarkkana, että et ylitulkitse tuloksia. Esimerkiksi keskiarvotulokset eivät vielä kerro, mistä vastaukset johtuvat. Tästä pitää hankkia lisätietoa – ei tulkita tai olettaa. Älä kuormita itseäsi turhalla spekuloinnilla vaan kysele ja keskustele asioista työntekijöiden kanssa.Jos käytät avoimia kysymyksiä, kerää kaikki vastaukset (esim. Mitkä asiat työssäsi innostavat tai tuovat sinulle energiaa?) yhteen ja ryhmittele samaan asiaan liittyvät ryhmiksi ja anna niille tätä asiaryhmää kuvaava nimi. Älä käytä suoria lainauksia, joista voi tunnistaa vastaajan tai kysy lupaa, jos haluat ehdottomasti tehdä näin.
Halutessasi voit toistaa kyselyn esimerkiksi pari kertaa vuodessa.
On hyvä keskustella yhdessä työntekijöiden kanssa, mikä on heidän mielestään hyvä toistoväli, ja mitä kyselemisellä tavoitellaan. Kyselyjä ei kannata tehdä kyselemisen vuoksi, ja jatkuva kyseleminen voi tympiä erityisesti, jos kyselyjen pohjalta ei tehdä mitään.
Voitte sopia, että teette tiettyjä muutoksia toimintaanne ja arvoitte sitten ikään kuin niiden vaikuttavuutta esimerkiksi muutaman kuukauden päästä uudella kyselyllä.
On tärkeää kiinnittää huomioita pieniin edistysaskeleisiin. Kehittäminen on usein hidasta, ja turhauttavaakin. Pienenkin edistymisen huomaaminen motivoi jatkamaan. Lue lisää Yhdessä kehittämisen perusohjeesta.