- Usein kehittäminen aloitetaan työhyvinvoinnin tilan kartoittamisella, jotta kehittäminen voidaan suunnata olennaisiin asioihin.
- Työhyvinvoinnin tilaa kartoitetaan perinteisesti henkilöstökyselyillä, joissa mitataan sekä työhyvinvoinnin ilmenemistä eli esimerkiksi työstressin tasoa (esim. Koetko työsi stressaavaksi?) sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten sosiaalisten suhteiden laatua (esim. Saatko tukea työkavereiltasi riittävästi?). (ks. Esimies – kehitä työhyvinvointia-sivuston kyselypohjat)
- Tulosten pohjalta valitaan kehittämiskohteet.
- Jotta työhyvinvointia voidaan kehittää päämäärätietoisesti, voidaan kartoituksen pohjalta laatia työhyvinvointisuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet vastuuhenkilöineen tai -tahoineen, aikatauluineen ja seurantakäytäntöineen.
Yleiskuva-kyselyn avulla selvität, miten työhyvinvoinnin tekijät toimivat teillä.
Se voi olla ensimmäinen askel kohti kehittämistä tai siinä, mitä kysyt seuraavaksi.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan/kokonaan vaan valitse siitä vain teille sopivat kysymykset.
Muokaa aina kyselyä – mielellään yhdessä työntekijöiden kanssa – teille sopivaksi.
Voit vaikka näyttää etukäteen kyselyt työntekijöille, ja he voivat äänestää, mitkä väittämät/kysymykset he haluaisivat sisällytettävän kyselyyn.
Jos teillä ei tehdä asiakastyötä, jätä pois asiakastyöhön liittyvät väittämät.
Voit katsoa lisäväittämiä ja ideoita uusiksi kysymyksiksi muista tämän sivuston kyselyistä.
Esimerkiksi Yksilö-osion fiiliksiä kuvaavat kysymykset voivat olla hyvä lisä.
Kerro vastaajille aina vähintäänkin, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan.
Kerro myös etukäteen, miten tuloksia käsitellään ja mitä niiden pohjalta tehdään.
Sopikaa mieluiten yhdessä, miten toimitte kyselyn ja tulosten kanssa.
Työfiilis-kyselyn avulla voit seurata, millaisia tunnetiloja teillä on töissä.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan tai kerralla kokonaan.
Muokkaa kyselystä juuri teille sopiva – mielellään yhdessä työntekijöiden kanssa.
Kyselyyn, johon on voinut itse vaikuttaa, on mielekkäämpää vastata.
Voit antaa työntekijöiden esimerkiksi äänestää haluamansa kysymykset.
Jätä pois turhia väittämiä tai kysymyksiä tai lisää aiheita, joita puuttuu.
Silmäile ja hae ideoita muista tämän sivuston kyselyistä. Niistä löytyy erilaisia kysymystyyppejä.
Testaa kyselyä aina etukäteen – ainakin vastaamalla siihen itse.
Kerro vastaajille ainakin, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan.
Kerro etukäteen, miten tuloksia tullaan käsittelemään – mieluimmin sopikaa tästäkin yhdessä.
Työolokyselyn avulla selvität, miten työolot tukevat teillä työhyvinvointia.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan.
Kyselyä on tarkoitus muokata teille sopivaksi ennen käyttöä – mielellään yhdessä työntekijöiden kanssa.
Jätä kyselystä pois väittämiä tai kysymyksiä, jotka eivät istu teille tai lisää teille olennaisia esimerkiksi työvälineisiin tai työympäristöön liittyviä kysymyksiä.
Silmäile myös muita täällä sivustolla olevia kyselyjä. Niiden kysymystyypit soveltuvat moniin aiheisiin.
Muista aina testata kyselyä etukäteen.
Kerro vastaajille ainakin, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan. Kerro ennen vastaamista, miten ja kysymyksiä tullaan käsittelemään.
Sopikaa yhdessä, miten usein kyselyä käytetään.
Sopikaa yhdessä jo ennen kyselyä, miten tulokset käsitellään, ja onko jatketaanko kehittämisellä eteenpäin.
Yhteisö-kyselyn avulla selvität, millainen ilmapiiri teillä on, ja miten vuorovaikutus teillä sujuu.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan tai kokonaan, vaan muokkaa sitä – mieluiten yhdessä työntekijöiden kanssa.
Voit jättää halutessasi kyselystä pois väittämiä tai kysymyksiä eli keskittyä joko ilmapiiriin tai vuorovaikutukseen.
Kerro vastaajille etukäteen vähintään, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan.
Kerro myös etukäteen, miten tuloksia käsitellään. Sopikaa mieluiten tästäkin yhdessä.
Avointen kysymysten avulla saat tietoa siitä, miten ilmapiiriä ja vuorovaikutusta voitaisiin kehittää. Voi käyttää niitä myös keskustelun herättäjinä esimerkiksi kehittämispäivässä tai palaverissa.
Esimiestyö-kyselyn tavoitteena on selvittää, miten sinun ja työntekijöidesi välinen suhde toimii.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan tai kokonaan – vaan muokkaa aina siitä teille sopiva.
Esimiestyö on henkilökohtainen asia, ja kyselyn tulokset voivat ihastuttaa tai vihastuttaa.
Valitse kyselyajankohta siis huolella, jotta olet valmis siihen.
Avoimista kysymyksistä voit suoraan poimia kehittämisideoita omaan esimiestyöhösi.
Jätä kyselystä pois väittämiä tai kysymyksiä, jotka eivät sovi teille.
Voitte valita työntekijöiden kanssa yhdessä, mitä sisällytätte kyselyyn, ja mitä ette.
Testaa kyselyä aina etukäteen.
Kerro vastaajille aina vähintään, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan.
Kerro myös etukäteen, miten tuloksia käsitellään. Mieluummin sopikaa tästäkin yhdessä.
Asiakastyö-kyselyllä selvität, miten asiakastyöhön suhtaudutaan, ja miten se tukee työhyvinvointia.
Älä käytä kyselyä sellaisenaan vaan muokkaa sitä – mielellään yhdessä työntekijöiden kanssa – teille sopivaksi.
Voit jättää kyselystä pois väittämiä tai kysymyksiä tai hakea ideoita muista kyselyistä uusiksi kysymyksiksi.
Kerro vastaajille aina vähintäänkin, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan. Kerro myös etukäteen, miten tuloksia käsitellään.
Mikäli haluat rajata kyselyn koskemaan esimerkiksi tiettyä asiakasryhmää (esim. lapset tai vanhemmat), voit muokata väittämiä sen suuntaisiksi tai täsmentää, ketä asiakasta , ja mitä työtä tarkoitetaan, sähköpostissa, jolla kutsut vastaajat vastaamaan.