Yksilölliset ajattelu- ja toimintatavat liittyvät työhyvinvointiin

Usein ajattelemme, että yksilölliset ajattelu- ja toimintatavat ovat pysyviä. Monet niistä kuitenkin kehittyvät elämän aikana, vaihtelevat tilanteittain ja ovat kehitettävissä. Yksi tällainen ominaisuus tai kyky on työhön liittyvä pystyvyyden tunne. Se on lyhyesti sanottuna työhön liittyvää itseluottamusta. Työhön liittyvää pystyvyyden tunnetta voit lisätä hankkimalla palautetta sekä esimerkiksi hakeutumalla kokeneempien seuraan.  Onnistut helpommin, jos asetat realistisia ja konkreettisia tavoitteita, joiden saavuttamisesta palkitset itseäsi vähintäänkin kehumalla. Oman osaamisen kehittäminen esimerkiksi kouluttautumalla lisää työn hallintaa ja itseluottamusta.

Myös esimerkiksi korkeahko tunne-elämän tasapainoisuus, sovinnollisuus sekä ulospäinsuuntautuneisuus liittyvät korkeampaan työtyytyväisyyteen.  Kyky olla läsnä arjen tilanteissa, eli niin sanottu mindfulness on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin.  Olennaista on myös se, että tekee itselleen sopivaa työtä eli oman itsen ja oman työn yhteensopivuus. Ne, jotka kokevat oman työn sopivan itselle hyvin, voivat paremmin.

Mielialamme suodattaa ja tarttuu

Mielialamme vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme asioita ja tilanteita. Se toimii ikään kuin suodattimena.
Esimerkiksi väsyneenä on vaikea nähdä ympärillään hyviä ja toimivia asioita.
Erilaiset fiilikset tarttuvat vuorovaikutustilanteissa.
Työhyvinvointi- ja pahoinvointi voivat tarttua työntekijöistä toisiin: voi syntyä esimerkiksi valittamisen kehiä, jotka ruokkivat koko ryhmän pahoinvointia.
Toisaalta samoin käydä myös myönteisille tunteille: into, ilo ja toiveikkuus voivat nekin tarttua.

Myönteiset fiilikset ovat hyödyksi

Myönteisten tunteiden kokeminen on hyväksi – myös työpaikalla.
Esimiehen yhtenä roolina pidetäänkin mm. myönteisyyden ja toiveikkuuden johtamista.
Kun muilla alkaa usko loppua, on esimiehen tehtävänä valaa toivoa aikaisempia onnistumisia esiinnostamalla ja kannustamalla.

Myönteinen fiilis avaa meitä

Se on yhdistetty mm. seuraaviin asioihin:
Huomiokyvyn laajentuminen ja monipuolistuminen
Uusien luovien ratkaisujen kehittely
Joustavuus, avoimuus ja luovuus
Avoimuus toisille ihmisille ja heidän tarpeilleen
Luottamus
Halu osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen

Psykologinen pääoma on yhteydessä työhyvinvointiin. Mitä se on? Miten sitä voi kehittää? Lue lisää psykologisesta pääomasta ja sen kehittämisestä Voimavarat käyttöön –nettisivulta sekä Voimavarat käyttöön – miten kehittää psykologista pääomaa -oppaasta!

Tee työfiilistä mittaava kysely!

• Työfiilis-kyselyn avulla voit seurata, millaisia tunnetiloja teillä on töissä.
• Älä käytä kyselyä sellaisenaan tai kerralla kokonaan.
• Muokkaa kyselystä juuri teille sopiva – mielellään yhdessä työntekijöiden kanssa.
• Kyselyyn, johon on voinut itse vaikuttaa, on mielekkäämpää vastata.
• Voit antaa työntekijöiden esimerkiksi äänestää haluamansa kysymykset.
• Jätä pois turhia väittämiä tai kysymyksiä tai lisää aiheita, joita puuttuu.
• Silmäile ja hae ideoita muista tämän sivuston kyselyistä. Niistä löytyy erilaisia kysymystyyppejä.
• Testaa kyselyä aina etukäteen – ainakin vastaamalla siihen itse.
• Kerro vastaajille ainakin, miksi kysely tehdään, ja mitä sillä tavoitellaan.
• Kerro etukäteen, miten tuloksia tullaan käsittelemään – mieluimmin sopikaa tästäkin yhdessä.

Työfiilis-kyselypohja (pdf)

Hyvän kyselemisen/kyselyn piirteet

Tulkitse tuloksia!

• Kyselyssä esitetään mm. sanoja, jotka kuvaavat myönteistä ja kielteistä tunnetilaa (esim. energisyys vs. väsymys). Tarkastele erityisesti näiden tunnetilojen välistä suhdetta. Kumpaa on enemmän?
• Ole tarkkana, että et ylitulkitse tuloksia.
• Älä oleta vaan ota selvää, mikä on tunnetilan takana.  Huomioi myös, se että työn ja työn ulkopuolisen elämän tilanteet ja tuntemukset eivät ole toisistaan irrallisia.
• Mikäli huomaat jatkuvaa kielteisten ja väsymykseen liittyvien tunnetilojen esiintymistä, puutu asiaan ripeästi

Käsittele tuloksia yhdessä!

• Käsittele aina kyselyn tulokset vastaajien kanssa.  Kyselytulosten käsittely motivoi vastaamaan myös jatkossa, ja on vastaajan oikeus saada palaute.
• Sopikaa yhdessä, miten fiiliskyselyn tuloksia, käsitellään yhdessä, koska kyse on hyvin henkilökohtaisesta asiasta, ja ei ole syytä nostaa esiin tapauksia, joissa näyttää siltä, että kielteisiä tunteita esiintyy vaan käsitellä tuloksia kokonaiskuvana

Kehitä työfiilistä!

• Yksilön työfiilistä tai työintoa ei voi esimies pakottaa tai kehittää ulkopuolelta.
• Omaa hyvää fiilistään voikin pyrkiä tartuttamaan ja välttämään oman kielteiset fiiliksen tartuttamista.
• Voit hyödyntää Yhdessä kehittämisen perusohjetta myös työfiiliksen kehittämisessä.
• Työtä kehittämällä voidaan vaikuttaa kuitenkin myös työfiilikseen (ks. työolot).
• Esimiehenä voit itse tehdä paljon: kehittää omaa johtamistyyliäsi, vuorovaikutustapojasi, perehdyttää paremmin tai muokata työoloja. Usein on kuitenkin järkevää, että työntekijät itse kehittävät työtään, ja sinä toimit tämän kehittämisprosessin ohjaajana.
• Mikäli teillä ei ole isoja ongelmia, voitte lähteä pohtimaan esimerkiksi, sitä missä tilanteissa teillä esiintyy myönteistä työfiilistä, myönteisiä tunteita, ja miten niitä voisi lisätä, voit hyödyntää tässä Myönteiset käytännöt-ohjetta tai keksiä jotain teille paremmin sopivaa yhdessä työntekijöiden kanssa.

Myönteiset käytännöt.

Yhdessä kehittämisen perusohje

Seuraa edistystä!

• Halutessasi voit toistaa fiiliskyselyä vaikka joka viikko tai useamminkin, jos työntekijät ja sinä koette sen mielekkääksi. Voitte yhdessä seurata fiiliksen muutoksia ja ymmärtää niitä yhdessä.
• On hyvä keskustella yhdessä työntekijöiden kanssa, mikä on heidän mielestään hyvä toistoväli, ja mitä kyselemisellä tavoitellaan. Kyselyjä ei kannata tehdä kyselemisen vuoksi, ja jatkuva kyseleminen voi tympiä erityisesti, jos kyselyjen pohjalta ei tehdä mitään.
• Voitte sopia, että teette tiettyjä muutoksia toimintaanne ja arvoitte sitten ikään kuin niiden vaikuttavuutta esimerkiksi muutaman kuukauden päästä uudella kyselyllä.