Kimmoke lähti oikeastaan Carmen-oopperasta, jonka teimme kotikaupungissani Loviisassa paljolti harrastelijavoimin. Olin aivan puulla päähän lyöty siitä, millaista oopperan johtaminen on. Se on toisaalta vaikeinta mitä tiedän, mutta ehkä sen takia myös palkitsevinta, Tomas hehkuttaa.
Tomas jatkaa, että oopperassa musiikki palvelee vahvasti draamaa, joten siinä ei voi sooloilla vaan teos työstetään yhdessä. Näyttämöllä on paljon liikkuvia osia, ja mitä tahansa voi tapahtua. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, ja orkesterinjohtajan tulee pysyä kartalla monesta asiasta koko ajan. Tomas tuumasi, että olisi hyvä saada lisää oppia siihenkin työhön ja haki koronakeväänä TAMKille.
Kyllä orkesterinjohto on vienyt mennessään, lähdin hakemaan työkaluja, mutta sainkin niiden sijaan intohimon, hän nauraa.
TAMKin oma kapubändi tarjoaa arvokasta oppia
Tomas kertoo, että TAMKissa orkesterinjohtoa opiskelleet saavat valmiudet toimia pääasiassa harrastajaorkesterien sekä lasten ja nuorten parissa. Heidän kanssaan työskennellessä pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin ammattilaistenkin kanssa, joskin Tomas toteaa, että nuorempien parissa pedagogisia taitoja tarvitaan jopa enemmän. Suuri osa orkesterinjohto-opiskelijoista työllistyy myös Puolustusvoimien soittokuntiin apulaiskapellimestareiksi.
Tämän neljän opiskeluvuoteni aikana koulutus on kehittynyt tosi paljon. Saimme Dimas Ruiz Santosin lehtoriksi sekä oman kapubändin eli musiikinjohdon harjoitusorkesterin. Molemmat ovat vieneet koulutusta jättiharppauksin eteenpäin.
Tomas jatkaa, että orkesterinjohdon koulutuksen erityislaatuisuus ja samalla sen ”hintalappu” tulee siitä, että toimimista orkesterin edessä ei voi oppia muuten kuin olemalla kontaktissa soittajien kanssa. Se, että pääsee harjoittelemaan oikeiden muusikoiden kanssa, on korvaamatonta oppia. Kapubändi on yleensä puhallinkvintetti ja jousikvintetti – yhdessä tai erikseen – ja se koostuu pääasiassa TAMKin opiskelijoista, välillä mukana on myös freelancereita ja kaupunginorkesterin muusikoita.
Lisäksi käytännön harjoitusta on TAMKilla kertynyt projekteista puolustusvoimien eri soittokuntien kanssa, esimerkiksi kuluvalla viikolla opiskelijat ovat olleet Kaartin soittokunnan mestarikurssilla. Yhteistyötä tehdään myös Kotkien puhallinorkesterin sekä Akateeminen henkäys -puhallinorkesterin kanssa.
Monipuolinen koulutus tuo perspektiiviä
Mieleenpainuvin hetki TAMK-opinnoissa Tomasilla oli Suor Angelica -oopperassa, jossa hän toimi kapellimestarin assistenttina. Tomas harjoitti sekä orkesteria että laulajia ja sai vetää pääharjoituksen sekä yhden varsinaisen näytöksen. Näytöksen johtaminen täpötäydessä Tuomiokirkossa oli Tomasin mukaan upea kokemus.
Tomas uskoo, että hänen monipuolisesta koulutuksestaan ja työkokemuksesta on hyötyä musiikkikentällä.
Onhan tämä urapolkuni ollut vähän mutkitteleva, välillä olen miettinyt, että olisiko sitä pärjännyt suoraviivaisemmallakin tavalla. Mutta haluan ajatella, että se tuo tekemiseen kokemusta ja perspektiiviä. Ei tarvitse jumiutua turhanpäiväisyyksiin, vaan tietää, mikä on olennaista.
Tulevaisuudessa Tomas visioi tekevänsä edelleen monipuolisia töitä muusikkona, laulajana, säveltäjänä, sovittajana ja kuoronjohtajana, mutta hänen vahva toiveensa on saada toimia myös orkesterinjohtajana. Lähitulevaisuus näyttää työntäyteiseltä; syksyllä Tomas mm. toimii Loviisan Sibeliuspäivien pääjärjestäjänä sekä Keravalla Valkoinen hevonen -operetissa kapellimestarin assistenttina.
Niin ja vielähän ehtii mainostamaan ajankohtaisinta tuotantoa eli Elokuu-oopperaa, jossa johdan orkesteria. Viimeinen näytös on sunnuntaina 19.5. Hämeenkyrössä, tervetuloa nauttimaan uudesta, kotimaisesta oopperasta, Tomas vinkkaa.