Monimuotoisen tapahtuma-alan osaamisen kehittäminen vaati monimuotoisia harjoitteluvaihtoehtoja

Harjoittelija ja harjoittelun ohjaaja keskittyvät tehtäviinsä

”Tapahtumaosaamisen kehittäminen tapahtumassa oppimisen avulla” (TAOTAO) -hankkeen keskeinen tavoite on laajentaa ja syventää tapahtuma-alan osaajien osaamisalaa siten, että he oppivat uusien työtehtävien toimintaperiaatteita jo nyt osaamiensa töiden lisäksi. Päätavoite on parantaa opiskelijoiden työllistymisen ja työssä menestymisen mahdollisuuksia. Keskeinen uuden tai syventävän tiedon ja käytännön taitojen oppimismenetelmä on harjoittelu.

TAMKin tapahtuma-alan täydennyskoulutuksessa on testattu niin sanottua ”varjostamista” yhtenä harjoitteluvaihtoehtona perinteisen harjoittelun rinnalla. Toimialan keikka- ja projektiluonteisuus haastoi meidät koulutuksen suunnittelijat miettimään erilaisia vaihtoehtoja harjoittelun toteuttamiseen. Siinä yhteydessä keksimme ikiaikaiseen mestari–kisälli -oppimismalliin pohjautuvan ”seuraa konkarin työtä” -harjoitteluvaihtoehdon perinteisten keikkaharjoitteluiden rinnalle. Tässä varjostamistyyppisessä harjoittelussa opiskelija sopii työnantajan kanssa päivän tai pari kestävän jakson, jolloin opiskelija seuraa ammattilaisen työtä. Varjostamiseen liittyy varjostettavan ammattilaisen haastattelu, jonka avulla harjoittelija hahmottaa laajemmin työn vaatimuksia. Ratkaisu toimii erinomaisen hyvin mm. tuotannollisissa tehtävissä, joissa harjoittelijoille saattaa olla hankalaa antaa vastuullisia tehtäviä lyhyeksi ajanjaksoksi. Konkarin työtä seuraamalla harjoittelija pääsee tutustumaan työn arkeen. TAOTAO-opiskelijat ovat käyneet seuraamassa myös toistensa työtä ja oppineet sitä kautta valtavasti erilaisista toimintaympäristöistä ja -kulttuureista.

Ripeätahtiseen, joku voisi sanoa myös hektiseen tapahtumatyöhön liittyvien harjoittelupaikkojen löytäminen on opiskelijoille välillä haastavaa. Syitä tähän on useita. Liian usein harjoittelu mielletään kahdeksasta neljään viitenä päivänä viikossa -toiminnaksi, jollaista tehdään tapahtuma-alalla suhteellisen vähän. Työnantajat saattavat kokea vastuun keksiä riittävästi järkevää puuhaa harjoittelijoille liian raskaaksi. Opettaminen ja opastaminen vie aikaa, jonka varaaminen harjoittelijalle voidaan kokea haastavaksi. Tapahtuman aikana harva konkari ehtii neuvomaan tai opastamaan harjoittelijaa työhönsä. Parin päivän kestoinen konkarin seuraaminen on työnantajillekin matalan kynnyksen toimintaa, jota on helpompi järjestää. Opiskelijoille varjostaminen mahdollistaa opintojen aikana useita harjoittelukokemuksia, joiden kautta avautuu laajemmin uusia työllistymisväyliä. Varjostaminen tarjoaa lisäksi työnantajille mahdollisuuden tutustua parin päivän aikana opiskelijaan, jolloin rekrytoinnin kynnys madaltuu. Yksi opiskelija työllistyi varjostuskeikan jälkeen varjostamansa työnantajan palvelukseen.

Varjostamisharjoittelu istuu erinomaisesti täydennyskoulutukseen laajemminkin. Suuri osa täydennyskoulutuksen opiskelijoista suorittaa opintoja työnteon rinnalla, jolloin irrottautuminen pidempikestoiseen harjoitteluun voi olla mahdotonta. Keikkaluontoista harjoittelua ja varjostamista on helpompaa sovitella muiden töiden ja työkeikkojen oheen.

 

Teksti: Carolina Pajula, lehtori TAMK / KM, AmO, työnohjaaja (STOry), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti / TAOTAO -koulutuksen harjoittelun ja freelanceosaamisen valmentaja

Kuva: Antti Haapio, Adobe Firefly AI