Tutkimus
Tiedekunnan tutkimus kattaa koko ihmisen, koneen ja niiden välisen viestinnän spektrin aina tietoverkoista ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kautta yhteiskunnan ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen sekä nämä mahdollistavat teknologiat.
Vuonna 2020 uusia professoreita nimitettiin signaalinkäsittelyn, ohjelmistotuotannon, tietoliikennetekniikan, englanninkielisen kirjallisuuden ja venäjän kielen ja kulttuurin tieteenaloille. Työelämäprofessorit nimitettiin järjestelmäpiirien suunnittelun ja journalistiikan tieteenaloille. Lisäksi tiedekunnassa täytettiin muita tenure track -urapolun tehtäviä tehoelektroniikan, tietotekniikan, matematiikan ja sovelletun matematiikan, viestintätieteiden, journalistiikan sekä informaatiotutkimuksen aloilla.
Tiedekunnan hankekannan suotuisa kehittyminen jatkui edellisestä vuodesta. Pandemian aiheuttamien toiminnan häiriöiden vuoksi projektien toteuttaminen kuitenkin hidastui, mistä syystä ulkopuolista rahaa käytettiin vähemmän kuin edellisvuonna.
Kansallisesti kilpailluista tutkimusrahoituksista vuoden 2020 merkittävin oli Itä-Suomen yliopiston koordinoima lippulaivaohjelma UNITE, joka tuottaa metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia. Tiedekunnan infrastruktuurit vahvistuivat kolmella FIRI-rahoituksella: Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks, FUWIRI; Media – Arts – Games – Interaction – Computing – Science, MAGICS sekä Printed Intelligence, PII. Lisäksi FUWIRI ja PII valittiin kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle.
Sähkötekniikan yksikössä käynnistyi vuonna 2020 tiedekunnan koordinoima Marie Skłodowska-Curie ITN-verkosto APROPOS. Euroopan komission H2020-ohjelmaan kuuluvaa ITN- eli Innovative Training Network -rahoitusta saatiin myös kolmeen tietotekniikan yksikköön sijoittuvaan ohjelmaan: PROTrEIN, AERO-TRAIN sekä PLENOPTIMA, joka on tiedekunnan koordinoima.
Pelillistämisen professori Juho Hamari oli mukana Clarivaten / Web of Sciencen listalla maailman Top 0,1 % vaikuttavimmista tutkijoista.
Koulutus
Tiedekunnan koulutukset kasvattivat edelleen suosiotaan kevään 2020 päävalinnassa ja vuodenvaihteen kansainvälisessä maisteriohjelmahaussa sekä ensisijaisten että kaikkien hakijoiden määrien perusteella. Aloituspaikkoja lisättiin 66 vuodelle 2020, 100 vuodelle 2021 ja 90 vuodelle 2022. Uusina opiskelijavalintaväylinä perustettiin näyttöreitit tietotekniikkaan, tietojenkäsittelytieteisiin sekä matematiikkaan ja tilastolliseen data-analyysiin. Lisäksi perustettiin uusia Suomi B-työkielenä -hakukohteita (englanti, venäjä, saksa ja ruotsi), joissa laajennetaan monikielisyyden ja -kulttuurisuuden osaamispohjaa.
Koulutusportfolion kehittämisessä keskityttiin kansainvälisiin ohjelmiin ja tohtorikoulutukseen. Perustettiin monitieteinen Sustainable Digital Life -maisteriohjelma, joka keskittyy kestävyyden ja saavutettavuuden teemoihin. Avattiin Computing and Electrical Engineering -opintosuunta osana Science and Engineering -kandidaattiohjelmaa. Tutkimusalojen synergiaetuihin perustuvassa tohtoriohjelmaportfolion uudelleenjärjestelyssä vähennettiin tohtoriohjelmien määrää kahdella ja sijoitettiin uudelleen tutkimusaloja. Valmisteltiin ESR-rahoitteisen kansainvälisen Plenoptic Imaging -yhteistohtoriohjelman perustaminen.
Resurssipohjaista opetussuunnitelma- ja opetustarjontatyötä jatkettiin ja koulutusta toteutettiin synergiaetuja hyödyntäen kokonaisuutena erilaisille tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen opiskelijaryhmille (mm. FITech ja JOTOS). Yhteistyötä tehtiin tiedekunnan sisällä sekä muiden tiedekuntien ja TAMKin kanssa. Opetuksen verkkoistamista jatkettiin. Toteutettiin uusia avoimia verkkokursseja Ohjelmointi I ja Introduction to Sustainable Digital Life ja aloitettiin useiden muiden avoimien verkkokurssien kehittäminen. Verkko-opetuksena toteutettavien opintokokonaisuuksien kehittäminen saavutettavuuteen sekä koneoppimiseen ja konekääntämiseen aloitettiin.
Tiedekunnassa panostettiin yhteisölliseen kehittämiseen ja järjestelmien käytön tukemiseen. Etäopetuksen tueksi järjestettiin etäopetus- ja aktivointivälineiden koulutuksia koko yliopistoyhteisölle. Lisäksi tietotekniikkataidot-jakso avattiin koko yliopistoyhteisölle. Tehtiin yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston kanssa Plussa-oppimisympäristön kehittämisessä. Yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa kehitettiin ohjauksen työvälineitä, laadittiin koulutusten ja opintojaksojen kooditusohje sekä aloitettiin osaamisen kuvaamiseen liittyvä ontologiatyö.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tampereen yliopisto ja Nokia Oyj käynnistivät järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -osaamiskeskuksen marraskuussa 2020. Osaamiskeskus nopeuttaa reunalaskennan ja 5G-verkkojen kehitystä ja luo kokonaan uuden ekosysteemin. Lisäksi langattoman tietoliikenteen tutkijat vaikuttivat aktiivisesti 5G-verkkojen teknologiastandardointiin yhteistyössä Nokian kanssa. Keskus rahoitetaan Business Finlandin Nokia Veturi -hankkeella sekä laajalla yliopiston ja yritysten co-innovation -konsortiohankkeella.
Tiedekunnan tutkimusryhmät ovat aktiivisia avoimen lähdekoodin tuottamisessa ja useat projektit ovat maailmaanlaajuisesti tunnettuja ja käytössä sekä teollisuudessa että tutkimuslaitoksissa. Avointa tiedettä tukevat myös avoimet tietoaineistot ja data, jota käytetään referenssinä esimerkiksi algoritmikehityksessä.
Tiedekunnassa on käynnissä useita tutkimushankkeita, joiden tavoitteisiin kuuluu tukea erilaisten erityisryhmien osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Esimerkkejä ovat oikeudellisten asiakirjojen ymmärrettävyyden lisääminen sarjakuvan keinoin, multimodaalisen aineiston kuvailutulkkauksen kehittäminen sokeiden tarpeisiin, suomenruotsalaisen selkokielen kehittäminen yhdessä kohderyhmän kanssa, venäjänkielisen väestön toimintamahdollisuuksien lisääminen Suomessa, aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon kehittäminen arjen vuorovaikutustilanteissa yhteistyössä kotoutumiskoulutuksen toimijoiden kanssa sekä journalistinen yleisötyö digiympäristössä -hanke, jossa tutkijat ja toimittajat pohtivat yhdessä, miten yleisön kohtaaminen digiympäristössä vaatii erityistaitoja, jotka vaikuttavat toimittajien uranäkymiin ja miten näitä taitoja voidaan yhdessä tutkijoiden kanssa kehittää. Vuonna 2020 tiedekuntaan myös perustettiin uusi saavutettavuuteen keskittyvä tutkimusryhmä TACCU – Tampere Accessibility Unit.
Yliopiston sähköenergiatekniikan tutkimusyhteisön hankkeissa kehitetään tulevaisuuden kestäviä energiaratkaisuja, liiketoimintamalleja ja vaikutetaan mm. tähän liittyvään lainsäädäntöön. Tampereen yliopiston ja VTT:n perustaman älykkäiden energiajärjestelmien osaamiskeskuksen SENECCin puitteissa kehitetään alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Tampereen alueella. Yliopiston toimijat osallistuivat myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sähkön siirtohinnoista, tähän liittyviin työ- ja elinkeinoministeriön työryhmiin sekä sähkön sisämarkkinoita koskevan EU-direktiivin 2019/944 kansalliseen implementaatioon.
