Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja kumppanuudet vuonna 2020: Monitieteinen yliopisto luo uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä

Tampereen yliopisto on vahva ja monimuotoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Aiempi Tampereen yliopisto tunnettiin erityisesti julkisyhteisöjen ja kolmannen sektorin yhteistyökumppanina ja Tampereen teknillinen yliopisto yritysyhteistyön uusien käytäntöjen luojana ja toteuttajana. Niiden yhdistyessä syntynyt monitieteinen uusi yliopisto on yliopistojen ja sidosryhmien yhteistyön edelläkävijä.

Kansallisella tasolla yliopisto oli vuonna 2020 aktiivinen kaikilla kolmella profiilialallaan (tekniikka, terveys, yhteiskunta). Yliopisto oli mukana muun muassa tulevaa teollisuuden kaksoissiirtymää tukevien hankkeiden valmistelussa, sote-hallinnon uudistuksen arvioinnissa sekä koronapandemiasta elpymisen suunnitelman valmistelussa. Hyvä alueellinen yhteistyö sekä vuoropuhelu muun muassa työelämäyhteyksien neuvottelukunnan, Tampereen kauppakamarin ja perustajalahjoittajien kanssa näkyi toiminnassa useilla foorumeilla. Esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjät ja Tampereen yliopisto käynnistivät yhdessä hankkeen, jolla etsitään rahoitusta Suomen ensimmäisen yksinyrittäjyyden professuurin perustamiseksi.

Vuonna 2020 yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu solmivat kumppanuussopimukset Tampereen kaupungin ja Ylen kanssa. Korkeakouluyhteisön ja Tampereen kaupungin kumppanuuden tavoitteena on vastata toimintaympäristön yhteisiin haasteisiin, edistää alueen kilpailukykyä ja vahvistaa tietoperusteisen päätöksenteon edellytyksiä. Korkeakouluyhteisön ja Ylen kumppanuuden tavoitteena on kehittää, tutkia ja edistää journalismin moderneja vuorovaikutteisia muotoja, osallistavaa demokratiaa, medialukutaitoja ja kokemuksellista oppimista. Sopimus vahvistaa Tampereen asemaa uudenlaisen median edelläkävijänä.

Yliopisto vahvisti kumppanuuksia myös useiden yritysten kanssa. Yliopisto ja Nokia Oyj yhdistivät voimansa järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -ekosysteemin perustamisessa. Ponsse Oyj:n kanssa sovittiin tavoitteellisesta kolmivuotisesta tutkimus- ja opetusyhteistyöstä, jossa korostuvat yliopiston yritysyhteistyön innovatiiviset toimintamallit ja jatkuva oppiminen.

Vuonna 2020 yliopisto oli aktiivinen EU-verkostoissa valmistautuen seuraavaan puiteohjelmakauteen, sen tuomiin rahoitusmahdollisuuksiin ja kumppanuuksiin.

Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä parannettiin sekä jouhevoittamalla sisäisiä prosesseja että laajentamalla kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä. Yliopiston koordinointivastuu terveysteknologia- ja life science -alan kehittymistä tukevassa kansallisessa SPARK Finland -ohjelmassa avaa ovet globaalin verkostoon ja vahvistaa entisestään kykyä viedä terveysteknologisia innovaatioita markkinoille. Toimintamallista saatavilla kokemuksilla on suuri merkitys myös muiden toimialojen innovaatiotoiminnan kehittämiselle.

Yliopiston toimijat toivat yhteiskunnan eri sektorien päätöksenteon valmisteluun tutkittuun tietoon perustuvaa asiantuntemusta muun muassa lausuntojen, valiokuntakuulemisten ja työryhmäjäsenyyksien kautta. Yliopiston asiantuntijat kaikilta profiilialueilta esiintyivät myös aktiivisesti kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Yliopiston alumnityössä kehitettiin systemaattisia valmiuksia kestävään alumnitoimintaan ja varainhankinnassa käynnistettiin Kannata meitä -kampanja. Yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon sai gerontologian professori Marja Jylhä pitkäjänteisestä vanhusväestön aseman ja oikeuksien edistämisestä sekä ansioista koronakevään aikaisessa viestinnässä. Vuoden Alumniksi valittiin pääministeri, hallintotieteiden maisteri Sanna Marin.

Vuonna 2020 yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston työ painottui yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen indikaattoreihin sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvään laatutyöhön. Koska yhteiskunnallinen vuorovaikutus on monimuotoisuutensa vuoksi hankalasti määriteltävä ja mitattava, sen indikaattorit ja arvioinnin käytännöt ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin vielä varsin kehittymättömät.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella koronapandemia vaikutti erityisesti tapahtumien ja tapaamisten järjestämiseen. Yliopiston tapahtuma- ja kongressitoiminta harppasivat hybridiformaatteihin ja virtuaalitoteutuksiin menestyksekkäästi. Esimerkiksi syyskuussa järjestetty perinteinen Johtajuussymposium keräsi virtuaalisena ennätysyleisön.