Tutkimus
Tiedekunta arvioi ja määritteli uudelleen tutkimuksensa keskeiset teema-alueet: kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa, yhteisöt kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä oppiminen, pedagogiikka ja oppimisen kulttuurit.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen hakuprosessin vahvistamista jatkettiin. Euroopan tutkimusneuvoston hakuja varten perustettiin ERC-tutkijaryhmä, joka tarjoaa pitkäjänteistä tukea tuleville hakijoille sekä rakentaa uutta, kollegiaalista tapaa valmistautua kilpaillun tutkimusrahoituksen hakuun.
Hyvä menestys Suomen Akatemian rahoitushauissa jatkui. Vuoden 2020 lopulla käynnistyi tiedekunnan koordinoima strategisen tutkimuksen hanke CRITICAL – Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella.
Tiedekunnassa aloitti varhaiskasvatuksen professori sekä Suomen ensimmäinen ympäristökasvatuksen professori. Ympäristökasvatuksen professuuri on perustettu Tampereen kaupungin lahjoituksena.
Koulutus
Tiedekunnan ja TAMKin yhteistyönä ja osana jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta kehitettiin erityispedagogiikan digitalisoitu opintokokonaisuus (25 op). Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti myös kasvatuksen ja opetuksen viidessä monialaisessa kehittämistyöryhmässä, moniammatillisissa seminaareissa sekä opiskelijoiden ristiinopiskelumahdollisuuksien ja joustavien opintopolkujen toteutuksessa.
Ympäristö- ja ilmastokasvatuksen sekä kestävän kehityksen teema otettiin mukaan kasvatustieteiden perus-, aine- ja syventävien opintojen opetussuunnitelmaan 2021‒2024 ja se sisällytettiin myös opettajankoulutuksen kelpoistaviin opintoihin.
Työelämäyhteistyötä vahvistettiin sekä varhaiskasvatuksen koulutuksessa että opettajankoulutuksessa. Kumppanuuspäiväkotiverkostossa on mukana 90 päiväkotia ja syksystä 2020 alkaen kolme verkoston kumppanuuspäiväkotia alkoi toimia erityisinä kehittäjäpäiväkoteina, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä tutkimuksen ja työssäoppimisen kehittämiseksi. Jatkuvan oppimisen hankkeen OPTIMO-piloteissa kehitettiin edelleen opettajien mentorointia sekä perusopetuksen opettajien ja tutkinto-opiskelijoiden vuorovaikutusmahdollisuuksia yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tätä yhteistyötä koordinoi OPTIMOn kumppanuusverkosto.
Tampereen yliopiston normaalikoulu
Normaalikoulu vahvisti opettajiensa edellytyksiä syvempään yhteistyöhön kasvatustieteen yksikön henkilöstön kanssa. Tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoiminta painottui ympäristökasvatukseen, kestävään kehitykseen, digitalisaatioon sekä oppimisen tiloihin ja siirtymiin.
Lukioon oli kevään 2020 toisen asteen yhteishaussa jälleen Pirkanmaan seudulla eniten ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkojen määrään. Yliopiston oman lukion yleislinjan alin sisääntulokeskiarvo oli Pirkanmaan korkein sekä lukiomme historian korkein – 8,83. Lukion vetovoimatekijöitä ovat korkeakouluyhteistyön ja työelämäyhteistyön laajat mahdollisuudet, laadukas opetus sekä keskustakampuksen keskeinen sijainti.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunnan koulutus on kansainvälisesti kysyttyä. Opetusharjoittelun ohjaus -koulutusvientiprojekti Brasiliaan Feevalen yliopistoon edistyi sopimuksen solmimisvaiheeseen. Koulutuksen aiheena on ohjatun opetusharjoitteluohjelman luominen ja se toteutetaan täysin verkossa yhteistyössä Normaalikoulun kanssa. Myös Indonesian kanssa neuvoteltiin tutkinto-ohjelmaan pohjautuvasta täydennyskoulutusmallista. Lisäksi tiedekunta päätti osallistua OKM:n kansainvälisyysohjelmaan ja on keskeisesti mukana Oppimisen ja opettamisen globaalissa innovaatioverkostossa (JoLii 2.0) Intiassa, Afrikassa ja Kiinassa.
Tampereen ylioppilaskunta TREY myönsi Hyvä opettaja -palkinnon tenure track -tutkija Maiju Paanaselle. Tukisäätiöiden Vaikuttava julkaisija -palkinnon sai tutkijatohtori Inkeri Rissanen.
Professori Kirsti Karilalle myönnettiin Ebeneser-säätiön tunnustuspalkinto merkittävästä, kymmenien vuosien työstä lasten edun ja hyvinvoinnin edistämiseksi.