Tutkimus
Tiedekunnan tutkimuksessa yhdistyy lääketieteen, biotieteiden ja tekniikan osaaminen. Tavoitteena on saada aikaan niin uutta tietoa kuin yksilölle ja yhteiskunnalle merkittäviä ratkaisuja ja innovaatioita terveyden ja hyvinvoinnin alueilla. Tutkimus keskittyy erityisesti biolääketieteeseen, biomateriaaleihin ja kudosteknologiaan, biomittauksiin ja -kuvantamiseen, laskennallisiin menetelmiin ja mallintamiseen, solu- ja molekyylibiologiaan sekä kliiniseen lääketieteeseen. Suurelta osin tiedekunnan tutkimuksen kilpailukyky perustuu laboratorioinfrastruktuurin jatkuvaan kehittämiseen ja kliinisen tutkimuksen osalta yhteistyöhön Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Vuonna 2020 tiedekuntaan perustettiin kansainvälisen tieteellisen asiantuntijaryhmän arvioinnin perusteella viisi tutkimuskeskusta, joissa tutkitaan keliakiaa, sydän- ja verisuonitauteja, eturauhassyöpää, lasten, nuorten ja äitien terveyttä sekä kehitetään biologiaa ja tekniikkaa yhdistäviä ratkaisuja uusiksi hoitomuodoiksi. Entuudestaan tiedekunnassa toimii kliininen kudospankki, Regea, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus FICAM sekä kliinisiä rokotetutkimuksia maksullisena palvelutoimintana tekevä Rokotetutkimuskeskus.
Tiedekunta koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa monikudosmallintamisen huippuyksikköä ja on mukana kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikössä.
Vuonna 2020 tiedekunnan ulkoisen rahoituksen suuruus oli noin 27 M€, josta kansainvälistä rahoitusta oli 7 M€. Yritysrahoituksen suuruus vuonna 2020 oli noin 7 M€. Vuonna 2020 erityisenä tutkimuskohteena oli COVID-19-pandemia. Tutkimushankkeissa kehitettiin muun muassa viruksen kaltaisiin partikkeleihin pohjautuvia rokotteita, selvitettiin viruksen toimintamekanismeja, tutkittiin lapsiväestön merkitystä koronavirusepidemian leviämisessä ja viruksen yhteyttä keuhkofibroosiin sekä haettiin keinoja infektion vaikutusten pienentämiseksi.
Koulutus
Tiedekunnassa on suomenkieliset bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmat sekä luonnontieteissä että tekniikassa ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma. Niiden lisäksi on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa. Tiedekunta on valtakunnallisesti toiseksi suurin erikoislääkärikouluttaja ja antaa myös erikoishammaslääkärikoulutusta viidellä erikoisalalla. Tiedekunta myös järjestää Valviran edellyttämät kuulustelut EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille.
Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat olivat jälleen suosittuja hakukohteita. Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan koulutusten kokonaishakijamäärä kasvoi peräti 24,6 %. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan tuli vuonna 2020 hakemuksia 13,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Käytännössä kaikki lääketieteen lisensiaatin tutkintoon valitut ottavat opiskelupaikan vastaan ja valmistuvat tutkinnosta. Pandemian takia valintakokeet toteutettiin pääosin kaksivaiheisena, ensin etäkoe ja toisessa vaiheessa osalle hakijoista perinteinen lähikoe.
Lääkärikoulutusta toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien sekä TAYS:n erityisvastuualueen kuntien kanssa. Koulutukselle on ominaista aktivoivien oppimismenetelmien käyttö. Niistä oli käytössä esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (PBL), tapauspohjainen oppiminen (CBL) ja ryhmälähtöinen oppiminen (TBL). Luonnontieteiden, tekniikan ja lääketieteen koulutusten osittaista integraatiota jatkettiin kohdennetusti solubiologian, genetiikan ja biokemian osalta. Lisäksi käynnistettiin suunnittelu tiedekunnan suomenkielisille tutkinto-ohjelmille yhteisen anatomian ja fysiologian perusteet -kurssin järjestämiseksi syksystä 2021 alkaen.
Vuonna 2020 valmistui ennätyksellisesti 175 uutta erikoislääkäriä ja erikoishammaslääkäriä. Vuoden 2020 keskeisimpänä tehtävänä oli valtakunnallisesti yhtenevän osaamisperustaisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusrungon rakentaminen ja erikoisalakohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen. Tässä koulutusvastuulääkäritoiminnan vakiinnuttaminen oli merkittävässä asemassa. Koulutuksen kehittämistä jatkettiin valtakunnallisessa yhteistyössä mm. opiskelijavalinnan, sähköisten järjestelmien (ELSA, KOPI, Exam) ja osaamisperustaisen arvioinnin osalta. Lisäksi Tampereen yliopisto oli merkittävässä roolissa vuonna 2020 päättyneessä valtakunnallisessa EJOP+20 -erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden laajentavien johtamisopintojen pilotoinnin toteuttamisessa.
Vuonna 2020 tohtoreita valmistui yhteensä 66, mikä ylitti asetetun tavoitteen 40,4 prosentilla. Pandemia vaikutti myös tohtoriopintojen käytäntöihin ja esimerkiksi väitöstilaisuudet järjestettiin joko kokonaan tai osittain etäyhteyden avulla.
Tiedekunnan kaksi tohtoriohjelmaa yhdistettiin ja yhteinen lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma käynnistyi elokuussa 2020.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Tiedekunta toimii aktiivisesti myös innovaatioalalla. Tiedekunta menestyi jälleen hyvin ns. TUTLI-hankkeiden (Research to Business) rahoituksessa, samoin keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia tehtiin huomattava määrä. Tiedekunnan tutkijat ovat aktiivisesti jatkaneet toimintaa kansainvälisessä SPARK-yhteisössä. Yksi toimintaan osallistunut spin-off-yritys, StemSight, sai start-up-palkinnon alan johtavassa innovaatiokokouksessa, Biofit:ssä.
Tiedekunnan tutkijat ovat vaikuttaneet monella tavalla yhteiskuntaan. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja on pandemiavuonna ollut aktiivisesti mukana pandemiaa käsittelevissä ajankohtaisohjelmissa jakaen tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä koronaviruksesta että nyt sitä vastaan kehitetyistä rokotteista. Tiedekunta on aktiivisesti tuonut esille, myös yhdessä muiden Suomen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa, puutteita valmisteilla olevassa sote-lainsäädännössä, erityisesti yliopiston ja yliopistollisten sairaaloiden asemaan liittyen.