Tutkimus
Tiedekunta on tunnettu käytännön haasteisiin kytkeytyvästä ja vaikuttavasta tutkimustoiminnasta arkkitehtuurin, liikennesuunnittelun, rakennustekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun aloilla. Viime vuosina tiedekunnan tutkimuksen tuloksellisuuskehitys on ollut akateemisten julkaisuindikaattoreiden valossa vahvasti nousujohteista. Läpileikkaavana strategisena teemana tiedekunnan tutkimuksessa on kestävän rakennetun ympäristön kehittäminen.
Vuonna 2020 tiedekunnassa käynnistyi useita kooltaan merkittäviä tutkimushankkeita. Näistä monet ovat luonteeltaan verkostomaisia, useiden yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeita. Esimerkkejä hanketeemoista ovat asuin- ja työympäristöjen kriisivalmiudet, infrarakentamisen tuottavuuden kehittäminen digitalisaation avulla, palvelu- ja liikerakennusten sisäilman laadun kehittäminen oikeanlaisilla korjausratkaisuilla sekä koronaviruksen leviäminen ja sen ehkäisy sisätiloissa.
Tiedekuntaan perustettiin vuonna 2020 uusi tutkimuskeskus Terra, joka tarkastelee rakennettuun ympäristöön sisältyvien infrastruktuurirakenteiden, kuten teiden, ratojen, viheralueiden sekä talojen piha-alueiden ja perustusrakenteiden, turvallista rakentamista ja ylläpitoa.
Tiedekunnassa käynnistyi vuonna 2020 uusi työelämäprofessuuri talotekniikkaan liittyen. Talotekniikka on tärkeä ala muun muassa ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta. Uusi aloite täydentää hyvin tiedekunnan osaamista ja rakentaa siltaa TAMKin talotekniikan toiminnan suuntaan.
Rakennustekniikan yksikköön tehtiin yksi uusi rekrytointi tenure track -urapolulle kestävien liikennejärjestelmien alueelle.
Koulutus
Tiedekunnan koulutustarjonnassa tapahtui vuonna 2020 merkittävä muutos, kun perinteisten arkkitehtuurin ja rakennustekniikan tutkinto-ohjelmien rinnalla käynnistyi uusi kestävän kaupunkikehityksen englanninkielinen kandidaatintutkinto-ohjelma Sustainable Urban Development. Johtamisen ja talouden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekuntien kanssa yhteistyössä toteutettava uusi ohjelma sai runsaasti hakijoita, ja ohjelma käynnistyi onnistuneesti koronavuoden haasteista huolimatta.
Pandemian aiheuttama poikkeustilanne näkyi tiedekunnan opetustoiminnassa monin tavoin, mutta haastavasta vuodesta selvittiin kohtuullisen hyvin. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan kontaktiopetusta turvajärjestelyin. Hankaluuksia opiskeluun tuotti muun muassa opintojaksoilla tarvittavien ohjelmistojen saatavuus tietokoneluokkien ollessa vain rajoitetusti käytössä. Tämän kaltaisiin ongelmiin löydettiin vuoden kuluessa toimivia ratkaisuja, jotka edistävät opintojen sujuvuutta myös pandemian jälkeen. Poikkeusvuosi näkyi myös siten, että tiedekunnasta valmistui ennätysmäärät kandidaatin ja maisterin tutkintoja.
Opetusyhteistyö TAMKin kanssa alkaa olla joidenkin rakennustekniikan opintojaksojen osalta jo vakiintunutta. Yhteistyön syventämistä on jatkettu opetusresurssien, opintojaksoyhteistyön ja laboratorioyhteistyön saralla sekä luomalla yhteistyötä helpottavia hallinnollisia käytäntöjä.
Tiedekunnassa kehitettiin jatkuvan oppimisen käytäntöjä kahden pilottihankkeen avulla. Arkkitehtuurin yksikössä suunniteltiin kaksi opintojaksoa: kehity kaupunkisuunnittelijana ja maisemasuunnittelu. Rakennustekniikassa käynnistettiin jatkuvan oppimisen toimintamalli, jossa olemassa olevia maisteritason opintojaksoja tarjotaan jo tutkintonsa suorittaneiden lisäpätevöitymiseen.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen käytännöt ovat tiedekunnassa vakiintunut osa toimintaa. Lähes kaikissa tutkimushankkeissa on yhteistyökumppaneina yrityksiä tai julkisia toimijoita. Yhteistyökumppanit ja muut käytännön toimijat ovat aktiivisesti mukana myös opetuksessa vierailuluennoitsijoina, ja monilla opintojaksoilla tehdään todellisiin kohteisiin liittyviä suunnittelutehtäviä.
Tärkeä tiedekunnan vaikuttamisen alue on eurooppalainen rakennusalan standardisointityö, johon rakennustekniikan eri alueiden asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti. Suunnittelustandardien vaikutus koko rakennusalaan on merkittävä, ja niissä on tärkeää huomioida kansalliset näkökohdat muun muassa ilmastoon ja geologiaan liittyen.
Tiedekunnassa panostettiin ulkoiseen viestintään ja monet tiedekunnan tutkijoista ja tutkimushankkeista saivat hyvin näkyvyyttä ammatti- ja sanomalehdissä. Tiedekunta julkaisee säännöllisesti sidosryhmilleen suunnattua Momentti-uutiskirjettä, johon kootaan ajankohtaisia uutisia tiedekunnan toiminnasta.